ZEITGEIST: MOVING FORWARD | OFFICIAL RELEASE | 2011

0:04 - 0:08

Rappeutuvassa yhteiskunnassa taiteen,
0:08 - 0:14

mikäli se on totuudenmukaista, täytyy myös kuvastaa rappeutumista.
0:14 - 0:20

Ja ellei se halua laiminlyödä sen yhteiskunnallista tehtävää,
0:20 - 0:25

taiteen tulee esittää maailma muuttuvana.
0:25 - 0:29

Ja auttaa muuttamaan sitä.
0:29 - 0:32

-Ernst Fischer
0:32 - 0:34

Hallituksen suunnittelemien lainojen
0:34 - 0:37

laiminlyönnin nostattamat mellakat...
0:37 - 0:39

Koska työttömyys jatkaa kasvamistaan
0:39 - 0:41

ja lukujen täytyykin kasvaa
0:41 - 0:45

ainoastaan ylimääräisen tarjonnan vuoksi...
0:45 - 0:46

Tämä on lastemme maksettavaksi jäävää lainarahaa...
0:46 - 0:50

ja velka täytyy maksaa takaisin ulkomaisille pankeille...
0:51 - 0:55

R-A-H-A-A kätevässä henkilökohtaisen lainan muodossa...
0:55 - 0:57

tupakka, joka takaa makuelämyksen...
0:57 - 1:01

Colt 45 mallaslikööri... Big Brother...
1:01 - 1:04

Aikooko Yhdysvallat pommittaa Irania...
1:04 - 1:07

USA tukee terrorihyökkäyksiä Iranissa...
1:08 - 1:10

Isoäitini oli upea ihminen,
1:10 - 1:14

hän opetti minulle miten pelataan Monopolia.
1:14 - 1:18

Hän ymmärsi, että pelin henki oli omaisuuden hankkiminen.
1:18 - 1:19

Hän hankki kaiken mihin pystyi ja
1:19 - 1:23

lopulta hänestä tuli pelilaudan mestari.
1:23 - 1:25

Sitten hän sanoi minulle aina saman asian.
1:25 - 1:27

Hänellä oli tapana katsoa minua ja sanoa:
1:27 - 1:31

"Jonain päivänä opit pelaamaan."
1:31 - 1:34

Yhtenä kesänä pelasin Monopolia kaiket päivät
1:34 - 1:37

ja sinä kesänä opin pelaamaan.
1:37 - 1:40

Opin ymmärtämään, että ainoa tapa voittaa
1:40 - 1:43

on se, että omistautuu täysin omaisuuden hankkimiselle.
1:43 - 1:45

Ymmärsin että raha ja omaisuudet...
1:45 - 1:48

niillä pysyy kärjessä.
1:48 - 1:49

Ja loppukesään mennessä
1:49 - 1:52

olin häikäilemättömämpi kuin isoäitini.
1:52 - 1:55

Olin valmis rikkomaan sääntöjä voittaakseni...
1:56 - 1:59

Ja sinä syksynä istuin pelaamaan hänen kanssaan.
1:59 - 2:02

Otin kaiken mitä hänellä oli. Näin hänen
2:02 - 2:04

antavan viimeisen dollarinsa ja lopettavan täydelliseen tappioon.
2:06 - 2:11

Sitten hänellä oli minulle vielä yksi opetus.
2:11 - 2:14

Sitten hän sanoi:
2:14 - 2:17

"Nyt laitetaan kaikki takaisin laatikkoon.
2:20 - 2:23

Kaikki nuo talot ja hotellit.
2:23 - 2:26

Kaikki rautatiet ja tuotantoyhtiöt...
2:26 - 2:29

Kaikki tuo omaisuus ja ihana raha...
2:30 - 2:33

nyt ne kaikki laitetaan takaisin laatikkoon."
2:35 - 2:37

Mikään niistä ei ollut oikeasti sinun.
2:38 - 2:41

Suutuit sentähden vähäksi aikaa.
2:42 - 2:45

Mutta kaikki se oli olemassa jo pitkään ennen kuin istuit pelin ääreen
2:46 - 2:50

ja tulee olemaan kun olet lopettanut - pelaajia tulee - pelaajia menee.
2:52 - 2:54

Asunnot ja autot...
2:55 - 2:57

Tittelit ja vaatteet...
2:57 - 2:59

jopa ruumiisi.
3:00 - 3:04

Koska tosiasia on, että kaikki mihin tarraudun, mitä kulutan ja rohmuan
3:04 - 3:07

palaa takaisin laatikkoon ja minä menetän sen kaiken.
3:08 - 3:10

Joten sinun on kysyttävä itseltäsi,
3:10 - 3:12

kun olet saanut viimeisen ylennyksen
3:12 - 3:14

kun olet tehnyt huikeimman ostoksen
3:14 - 3:15

kun olet ostanut hienoimman asunnon
3:15 - 3:17

kun olet saavuttanut taloudellisen turvan
3:17 - 3:20

ja kiivennyt menestyksen tikapuita
3:20 - 3:23

korkeimmalle mahdolliselle askelmalle...
3:23 - 3:26

Ja jännitys katoaa,
3:26 - 3:28

ja sehän katoaa...
3:29 - 3:32

mitä sen jälkeen?
3:32 - 3:34

Kuinka pitkälle sinun on kuljettava sitä tietä
3:35 - 3:38

nähdäksesi mihin se johtaa.
3:40 - 3:42

Ymmärrät varmasti:
3:42 - 3:44

mikään ei tule riittämään.
3:46 - 3:48

Joten sinun on kysyttävä itseltäsi kysymys:
3:49 - 3:52

Millä on merkitystä?
4:49 - 4:50

He ovat kuumia!
4:52 - 4:54

He ovat rikkaita!
4:56 - 4:58

He ovat hemmoteltuja!
5:03 - 5:05

Amerikan ykkösshow on palannut!
5:31 - 5:38

Gentle Machine Productions esittää
5:43 - 5:51

Peter Josephin elokuvan
5:56 - 5:58

Kun olin nuori mies,
5:58 - 6:00

varttuessani New Yorkissa,
6:00 - 6:03

kieltäydyin vannomasta lippuvalaa.
6:05 - 6:08

Tietysti minut lähetettiin rehtorin kansliaan.
6:08 - 6:11

Rehtori kysyi, miksen halua osallistua lippuvalaan.
6:11 - 6:13

Kaikkihan osallistuvat?
6:13 - 6:16

Vastasin, että joskus kaikki uskoivat Maan olevan litteä,
6:16 - 6:18

mutta uskomus ei Maata litteäksi tehnyt
6:18 - 6:22

Selitin, että Yhdysvallat oli kaiken omistamansa velkaa
6:22 - 6:23

muille kulttuureille
6:23 - 6:25

ja muille valtioille
6:25 - 6:27

ja että haluaisin ennemmin vannoa valani
6:27 - 6:28

Maapallolle
6:28 - 6:30

ja kaikille sen ihmisille.
6:31 - 6:33

Eikä mennyt kauaakaan
6:33 - 6:35

kun jätin koulun kokonaan
6:36 - 6:38

ja pystytin kotilaboratorion makuuhuoneeseeni.
6:39 - 6:41

Siellä aloin opiskelemaan tiedettä
6:41 - 6:42

ja luontoa.
6:43 - 6:44

Silloin oivalsin,
6:44 - 6:46

että maailmankaikkeutta koskevat tietyt lait
6:46 - 6:48

ja ettei ihminen
6:48 - 6:50

eikä yhteiskuntakaan
6:50 - 6:53

ole vapautettuna näistä laeista.
6:54 - 6:57

Sitten vuonna 1929 tuli pörssiromahdus.
6:57 - 6:59

Tästä alkoi nykyisin kutsumamme
6:59 - 7:00

"Suuri lama."
7:01 - 7:04

Minun oli vaikeaa käsittää, miksi miljoonat
7:04 - 7:07

olivat työttömiä, kodittomia ja nälissään
7:07 - 7:10

samalla kun kaikki tehtaat vain seisoivat tyhjillään.
7:10 - 7:13

Resurssit pysyivät muuttumattomina.
7:13 - 7:15

Silloin oivalsin,
7:15 - 7:18

että taloudellisen pelin säännöt
7:18 - 7:20

olivat luonnostaan kelvottomia.
7:21 - 7:24

Pian sen jälkeen alkoi 2. maailmansota,
7:24 - 7:27

missä eri valtiot vuorotellen
7:27 - 7:30

tuhosivat järjestelmällisesti toinen toisiaan.
7:30 - 7:33

Jälkeenpäin laskin, että kaikki se tuho
7:33 - 7:35

ja tuhlatut resurssit,
7:35 - 7:36

jotka käytettiin siihen sotaan,
7:36 - 7:38

olisivat helposti täyttäneet kaikkien
7:38 - 7:42

ihmisten perustarpeet planeetallamme.
7:43 - 7:46

Siitä asti olen katsellut ihmiskunnan
7:46 - 7:50

rakentavan oman tuhonsa näyttämöä.
7:50 - 7:53

Olen katsellut kuinka kallisarvoisia, rajallisia luonnonvaroja
7:53 - 7:56

tuhlataan ja tuhotaan jatkuvasti
7:56 - 8:00

voiton ja vapaiden markkinoiden nimissä.
8:00 - 8:03

Olen katsellut kuinka yhteiskunnan sosiaaliset arvot
8:03 - 8:07

ovat laskeneet keinotekoisen materialismin
8:07 - 8:10

ja järjettömän kulutuksen tasolle.
8:10 - 8:13

Ja olen katsellut kuinka markkinavoimat
8:13 - 8:16

ohjaavat poliittista järjestelmää
8:16 - 8:18

yhteiskunnissa, jotka ovat näennäisesti vapaita.
8:20 - 8:22

Olen nyt 94-vuotias.
8:22 - 8:24

Ja pahoin pelkään että asenteeni
8:24 - 8:26

on sama, kuin se oli
8:26 - 8:29

75 vuotta sitten.
8:31 - 8:34

Tämän paskan täytyy mennä.
8:38 - 8:46

ZEITGEIST
8:46 - 8:53

ZEITGEIST: MOVING FORWARD
9:00 - 9:03

Älä koskaan epäile, etteikö pieni joukko ajattelevia
9:03 - 9:06

ja vannoutuneita kansalaisia voisi muuttaa maailmaa.
9:06 - 9:08

Todellakin, se on ainut asia, mitä on koskaan tarvittu.
9:08 - 9:09

- Margaret Mead
9:10 - 9:13

Osa 1: Ihmisluonto
9:13 - 9:16

Eli olet tiedemies
9:16 - 9:19

ja jossain vaiheessa matkasi varrella päähäsi on taottu
9:19 - 9:23

tämä väistämätön "luonto vastaan kasvatus",
9:23 - 9:25

yhtälailla kuin "Cokis vastaan Pepsi",
9:25 - 9:27

tai "kreikkalaiset vastaan troijalaiset".
9:27 - 9:31

Joten tämä "luonto vastaan kasvatus" on, viimeistään nyt,
9:31 - 9:34

kertakaikkisen yliyksinkertaistettu näkemys siitä,
9:34 - 9:36

mistä vaikutteet tulevat.
9:36 - 9:40

Vaikutteet siitä, kuinka solu käsittelee
9:40 - 9:42

energiakriisiä, aina siihen asti,
9:42 - 9:45

mikä muovaa meidät siksi mitä olemme,
9:45 - 9:48

kaikkein yksilöllisimmällä luonteen tasolla.
9:48 - 9:51

Ja tästä seuraa tämä täysin väärä kahtiajako,
9:51 - 9:54

joka perustuu ennaltamäärättyyn luontoon
9:54 - 9:57

ja sen pohjana olevaan syy-seuraussuhteeseen.
9:57 - 10:00

Elämä on DNA ja koodien koodi
10:00 - 10:04

ja Graalin malja, ja kaikki perustuu siihen...
10:04 - 10:06

Mutta toisaalta
10:06 - 10:07

enemmän yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta
10:08 - 10:09

olemme kaikki "sosiaalisia organismeja"
10:09 - 10:13

kun taas biologia on limahomesieniä varten.
10:13 - 10:16

Perimä ei määrittele ihmistä
10:16 - 10:19

ja ilmiselvästi molemmat näkökannat ovat hölynpölyä.
10:19 - 10:21

Sen sijaan
10:21 - 10:23

on lähes mahdotonta ymmärtää,
10:23 - 10:25

kuinka perimä toimii
10:25 - 10:27

ympäristötekijöiden ulkopuolella.
10:28 - 10:30

Se on perinnöllistä
10:30 - 10:34

Yksi järjettömimmistä,
10:34 - 10:36

mutta silti laajalle levinneistä ja
10:36 - 10:38

jopa vaarallisesta käsityksestä on:
10:38 - 10:42

"Tuo käyttäytyminenhän on perinnöllistä".
10:42 - 10:43

Mitä se sitten tarkoittaa?
10:43 - 10:46

Se tarkoittaa kaikenlaista niille,
10:46 - 10:49

joille moderni biologia on tuttua, mutta useimmille
10:49 - 10:52

meistä se tarkoittaa tätä:
10:52 - 10:54

ennalta määrättyä maailmankuvaa,
10:54 - 10:57

jonka juuret ovat biologiassa ja perinnöllisyystieteessä;
10:57 - 11:00

perintötekijät liittyvät asioihin, joita ei voi muuttaa,
11:00 - 11:03

perintötekijät liittyvät asioihin, jotka ovat
11:03 - 11:06

väistämättömiä ja joita ei
11:06 - 11:08

edes kannata yrittää muuttaa;
11:08 - 11:11

ei kannata käyttää yhteiskunnan voimavaroja
11:11 - 11:15

kehittymiseen, koska asiat ovat väistämättömiä ja muuttumattomia
11:15 - 11:18

ja se on täyttä puppua.
11:21 - 11:23

Sairaus
11:24 - 11:27

Yleinen käsitys on se, että poikkeavuudet kuten
11:27 - 11:29

ADHD ovat perinnöllisiä
11:29 - 11:32

ja sairaudet, kuten skitsofrenia, ovat perinnöllisiä.
11:32 - 11:33

Totuus on päinvastainen.
11:33 - 11:35

Mikään ei ole perinnöllistä.
11:35 - 11:37

On olemassa kourallinen joitakin
11:37 - 11:39

todella harvinaisia
11:39 - 11:43

tauteja hyvin pienessä osassa väestöä,
11:43 - 11:46

jotka ovat oikeasti perinnöllisiä.
11:46 - 11:48

Monimutkaisimmat taudit
11:48 - 11:52

voivat sisältää alttiuden, johon perimä vaikuttaa,
11:52 - 11:56

mutta alttius ei tarkoita samaa kuin ennalta määrätty.
11:56 - 12:00

Koko tautien aiheuttajien etsintä geeniperimästä
12:00 - 12:04

oli alun alkaenkin tuhoontuomittu yritys,
12:04 - 12:08

koska suurin osa niistä ei ennaltamääräydy geeneistä.
12:08 - 12:11

Sydäntaudit, syövät, aivoverenkiertohäiriöt,
12:11 - 12:17

reumataudit, immuunijärjestelmän ongelmat,
12:17 - 12:19

mielenterveyshäiriöt, riippuvuudet...
12:19 - 12:21

Niistä yksikään ei ole geenipohjainen.
12:21 - 12:26

Esimerkiksi sadasta rintasyöpää sairastavasta naisesta
12:26 - 12:28

vain seitsemällä on rintasyövälle altistavia geenejä,
12:28 - 12:30

93:lla niitä ei ole.
12:30 - 12:33

Ja sata naista, joilla on geenivirhe,
12:33 - 12:36

eivät kaikki sairastu rintasyöpään.
12:37 - 12:39

Käyttäytyminen
12:39 - 12:43

Geenit eivät ainoastaan määritä käyttäytymistämme
12:43 - 12:47

tietyllä tavalla ympäristöstämme riippumatta.
12:47 - 12:51

Geenit vaikuttavat myös tapoihimme reagoida ympäristöömme.
12:51 - 12:55

Ja näyttääkin siltä, että jotkin varhaiset
12:55 - 12:59

lapsuusajan kokemukset ja kasvatustavat
12:59 - 13:02

vaikuttavat geenien ilmentymään
13:02 - 13:04

käynnistämällä tai sammuttamalla eri geenejä,
13:04 - 13:08

ohjaten siten yksilön erilaiselle kehityksen polulle,
13:08 - 13:12

joka saattaa sopia paremmin yksilön elinympäristöön.
13:12 - 13:14

Esimerkiksi:
13:14 - 13:18

Montrealilaisessa tutkimuksessa itsemurhan tehneiden ihmisten
13:18 - 13:21

aivojen ruumiinavaustietoja tutkittiin
13:22 - 13:24

ja selvisi, että jos itsemurhan tehnyttä
13:24 - 13:26

- useimmiten nuori aikuinen -
13:26 - 13:30

oli hyväksikäytetty lapsena, niin se oli
13:30 - 13:33

aiheuttanut geneettisen muutoksen aivoihin,
13:33 - 13:37

jota ei löydetty sellaisilta ihmisiltä, joita ei oltu hyväksikäytetty.
13:37 - 13:39

Kyseessä on epigeneettinen ilmiö.
13:39 - 13:42

"Epi" tarkoittaa "päällä", joten
13:42 - 13:45

epigeneettinen vaikutus on se vaikutus,
13:45 - 13:51

joka ympäristöllä on tiettyjen geenien käynnistymisessä ja sammumisessa.
13:51 - 13:54

Uusi-Seelantilaisessa tutkimuksessa,
13:54 - 13:56

joka tehtiin Dunedinin kaupungissa,
13:56 - 14:01

tutkittiin muutamaa tuhatta ihmistä
14:01 - 14:05

syntymästä parikymppisiksi asti.
14:06 - 14:11

He huomasivat pystyvänsä tunnistamaan
14:11 - 14:15

geneettisen mutaation, poikkeavan geenin,
14:15 - 14:18

joka oli yhteydessä
14:18 - 14:21

taipumukseen käyttäytyä väkivaltaisesti,
14:21 - 14:25

mutta vain jos yksilö oli
14:25 - 14:29

kärsinyt myös vakavaa pahoinpitelyä lapsena.
14:29 - 14:32

Toisin sanoen lapsi, jolla on tämä poikkeava geeni
14:32 - 14:34

ei ole sen väkivaltaisempi kuin muutkaan
14:34 - 14:37

ja he ovat itse asiassa vähemmän väkivaltaisia
14:37 - 14:39

kuin normaaligeeniset ihmiset,
14:39 - 14:42

kunhan heitä ei ole pahoinpidelty lapsena.
14:43 - 14:45

Hyvä lisäesimerkki siitä,
14:45 - 14:47

etteivät geenit todellakaan "selitä kaikkea".
14:47 - 14:50

Nerokkaan tekniikan avulla voidaan
14:50 - 14:52

poistaa hiireltä tietty geeni eikä se siirry
14:52 - 14:55

enää sen jälkeläisillekään.
14:55 - 14:56

Kyseinen geeni on hävitetty.
14:56 - 14:58

Eli on tämä yksi geeni, joka ohjaa
14:58 - 15:00

proteiinia ja sillä on jotain tekemistä
15:00 - 15:04

oppimisen sekä muistin kanssa. Tällä upealla menetelmällä
15:04 - 15:06

hävitetään tuo geeni ja
15:06 - 15:08

saadaan hiiri, joka ei opi yhtä hyvin.
15:08 - 15:10

"Kas! Geneettinen perusta älykkyydelle!"
15:10 - 15:14

Paljon vähemmälle huomiolle tässä merkittävässä tutkimuksessa
15:14 - 15:16

- joka kiinnitti median huomion kaikkialla -
15:16 - 15:20

jäi se, että kun nämä geneettisesti vahingoitetut hiiret
15:20 - 15:22

kasvatetaan innostavammassa
15:22 - 15:25

ympäristössä kuin tavalliset laboratoriohiiret,
15:25 - 15:28

niiden vajaudet katoavat täysin.
15:28 - 15:32

Niinpä, kun sanotaan muodikkaasti, että:
15:32 - 15:35

"Tämä käytös johtuu geeneistä"
15:35 - 15:39

ja sitä tarkoitetaan kirjaimellisesti; se ei pidä paikkaansa.
15:39 - 15:41

Mieluummin pitäisi sanoa:
15:41 - 15:44

Geenit vaikuttaa organismin
15:44 - 15:46

reagoimiseen ympäristönsä kanssa;
15:46 - 15:49

Geenit voivat vaikuttaa valmiuksiin,
15:49 - 15:51

joilla organismi kohtaa
15:51 - 15:53

tietyt ympäristön haasteet.
15:53 - 15:57

Mutta suurin osa ihmisistä ei ajattele näin
15:57 - 16:00

eivätkä he halua paasata,
16:00 - 16:02

vaan käyttävät vanhaa
16:02 - 16:04

fraasia: "se johtuu geeneistä",
16:04 - 16:07

eikä se ole kovin kaukana rotuhygienia-ajattelusta
16:07 - 16:09

ja sen sellaisesta.
16:09 - 16:11

Se on yleinen väärinkäsitys
16:11 - 16:14

ja mahdollisesti melko vaarallinen sellainen.
16:14 - 16:17

Yksi syy sille, että
16:17 - 16:21

väkivalta selitetään biologialla...
16:21 - 16:23

Yksi syy miksi tämä väittämä saattaa
16:23 - 16:26

olla vaarallinen, eikä vain harhaanjohtava,
16:26 - 16:28

se voi todella vahingoittaa...
16:28 - 16:31

Koska jos uskot niin
16:31 - 16:33

voisit helposti sanoa:
16:33 - 16:35

"emme voi tehdä mitään"
16:35 - 16:37

muuttaaksemme taipumuksia,
16:37 - 16:40

joita väkivaltaisilla ihmisillä on.
16:40 - 16:44

Voimme vain rangaista heitä, laittaa heidät telkien taakse
16:44 - 16:46

tai teloittaa heidät.
16:46 - 16:49

Mutta meidän ei pidä huolestua ympäristön
16:49 - 16:53

tai yhteiskunnan vaikutusten muuttamisesta,
16:53 - 16:56

jotka saattavat johtaa väkivaltaan, koska
16:56 - 16:58

"se on epäolennaista".
16:58 - 17:03

Geeneihin vetoaminen antaa meille tilaisuuden unohtaa
17:03 - 17:06

menneet sekä nykyiset historialliset ja yhteiskunnalliset tekijät.
17:06 - 17:08

Louis Menandin sanoin,
17:08 - 17:10

joka kirjoitti New Yorkeriin
17:10 - 17:12

hyvin terävästi:
17:12 - 17:16

"Kaikki on geeneissä... selitys asioiden tilalle,
17:16 - 17:18

joka ei kuitenkaan uhkaa sitä.
17:18 - 17:20

Miksi kukaan olisi onneton
17:21 - 17:23

tai käyttäytyisi yhteiskunnan vastaisesti
17:23 - 17:25

kun tämä henkilö asuu
17:25 - 17:29

maailman vapaimmassa ja vauraimmassa valtiossa?
17:29 - 17:31

Se ei voi olla järjestelmän vika.
17:31 - 17:33

Vian täytyy olla sisäänrakennettuna jossakin."
17:34 - 17:36

Tämä on hyvin sanottu.
17:36 - 17:39

Geeneihin vetoaminen on vain tekosyy,
17:39 - 17:41

jonka avulla voimme unohtaa
17:41 - 17:45

yhteiskunnan, talouden ja politiikan vaikutukset,
17:45 - 17:48

jotka ovat itseasiassa
17:48 - 17:51

vahingollisen käyttäytymisen taustalla.
17:53 - 17:55

Esimerkkitapaus: Riippuvuus
17:56 - 17:58

Riippuvuudet mielletään yleensä
17:58 - 18:00

päihteisiin liittyväksi asiaksi.
18:00 - 18:02

Mutta jos niitä tarkastellaan yleisellä tasolla,
18:02 - 18:04

määrittelisin riippuvuuden olevan mitä tahansa
18:04 - 18:07

käytöstä johon liittyy himo, sen
18:07 - 18:09

väliaikainen helpotus,
18:09 - 18:12

sekä pitkälliset haittavaikutukset
18:12 - 18:15

ja hallinnan menettäminen.
18:15 - 18:18

Siispä henkilö haluaisi luopua riippuvuudestaan
18:18 - 18:21

mutta ei kykene siihen.
18:21 - 18:23

Kun ymmärrät tämän, huomaat olevan olemassa
18:23 - 18:24

muitakin riippuvuuksia,
18:24 - 18:26

kuin huumeisiin liittyviä.
18:26 - 18:29

On työnarkomaniaa, ostosvimmaa,
18:29 - 18:31

riippuvuutta internettiin ja videopeleihin...
18:31 - 18:33

On olemassa vallanhimoa. Ihmiset joilla on valtaa, haluavat
18:33 - 18:36

aina lisää, eikä mikään koskaan riitä heille.
18:36 - 18:40

Omaisuuden hankinta: yhtiöt haluavat omistaa aina vain enemmän.
18:40 - 18:42

Riippuvuus öljyyn
18:42 - 18:45

tai ainakin vaurauteen ja tuotteisiin,
18:45 - 18:47

jotka öljy mahdollistaa.
18:47 - 18:50

Katso haitallisia ympäristöseurauksia.
18:50 - 18:53

Sen riippuvuuden vuoksi olemme tuhoamassa
18:53 - 18:55

asuttamamme planeetan.
18:55 - 18:57

Näiden riippuvuuksien yhteiskunnalliset seuraukset
18:57 - 18:59

ovat huomattavasti tuhoisammat kuin
18:59 - 19:04

potilaitteni kokaiinin tai heroiinin käyttö.
19:04 - 19:08

Silti ne ovat palkittuja ja kunnioitettuja.
19:08 - 19:11

Enemmän voittoa tekevä tupakkayhtiön johtaja
19:11 - 19:14

saa suuremman palkkion.
19:15 - 19:19

Hän ei kohtaa laillisia tai muita kielteisiä seurauksia.
19:19 - 19:22

Päin vastoin, hän on kunnioitettu jäsen
19:22 - 19:24

eräiden muiden yhtiöiden hallituksessa.
19:24 - 19:27

Mutta tupakkaan liittyvät sairaudet tappavat
19:27 - 19:31

maailmanlaajuisesti 5 ½ miljoonaa ihmistä joka vuosi.
19:31 - 19:35

Yhdysvalloissa ne tappavat 400 000 ihmistä vuodessa.
19:36 - 19:38

Ja mille nämä ihmiset ovat riippuvaisia? Voitolle.
19:38 - 19:40

He ovat riippuvaisia siinä määrin,
19:40 - 19:42

että he itse asiassa kiistävät
19:42 - 19:44

tekojensa aiheuttamat seuraukset,
19:44 - 19:48

mikä on hyvin tyypillistä riippuvaisille.
19:48 - 19:50

Ja se on kunnioitettavaa. On kunnioitettavaa
19:50 - 19:53

olla riippuvainen tuotosta välittämättä seurauksista.
19:53 - 19:56

Mitä pidetään hyväksyttävänä ja mitä kunnioitettavana,
19:56 - 19:59

on yhteiskunnassamme hyvin mielivaltaista.
19:59 - 20:01

Nähtävästi mitä enemmän
20:01 - 20:03

haittaa riippuvuudesta syntyy, sitä kunnioitettavampana sitä pidetään.
20:06 - 20:08

Myytti
20:08 - 20:11

On olemassa yleinen uskomus, että huumeet aiheuttavat riippuvuutta.
20:11 - 20:14

Itse asiassa huumeiden vastainen sota perustuu ajatukseen,
20:14 - 20:16

jossa riippuvuutta voidaan hoitaa estämällä
20:16 - 20:18

huumeiden alkulähteen toiminta.
20:18 - 20:22

Jos ymmärrettäisiin riippuvuus laajemmassa merkityksessä
20:22 - 20:24

huomattaisiin, että mikään ei itsessään aiheuta riippuvuutta.
20:24 - 20:27

Mikään aine, huume tai minkäänlainen käytös
20:27 - 20:29

ei itsessään aiheuta riippuvuutta.
20:29 - 20:32

Monet voivat käydä ostoksilla ilman, että heistä tulisi ostosriippuvaisia.
20:32 - 20:34

Eivät kaikki tule riippuvaiseksi ruuasta.
20:34 - 20:37

Eikä lasillinen viiniä tee jokaisesta alkoholistia.
20:37 - 20:40

Todellinen ongelma onkin, mikä tekee ihmisistä alttiita.
20:40 - 20:44

Koska altis yksilö yhdistettynä
20:44 - 20:47

mahdollisesti riippuvuutta aiheuttavaan aineeseen tai käytökseen
20:47 - 20:52

saavat riipuvuuden kukoistamaan.
20:52 - 20:55

Lyhyesti sanottuna huumeet eivät aiheuta riippuvuutta,
20:55 - 20:57

vaan yksilön taipumus tulla riippuvaiseksi
20:57 - 21:01

jostain aineesta tai tietynlaisesta käytöksestä.
21:01 - 21:02

Ympäristö
21:03 - 21:04

Jos haluamme ymmärtää, mikä
21:04 - 21:06

tekee joistain ihmisistä taipuvaisia riippuvuuteen
21:06 - 21:09

meidän täytyy tarkastella heidän elämänkokemuksiaan.
21:09 - 21:14

Vanha ajatusmalli, joskin edelleen laajasti oikeana pidetty,
21:14 - 21:17

jonka mukaan geneettinen perimä aiheuttaisi riippuvuudet,
21:17 - 21:20

on yksinkertaisesti tieteellisesti kestämätön.
21:21 - 21:24

Totuus on itse asiassa se, että tietyt elämänkokemukset
21:24 - 21:26

tekevät ihmisistä taipuvaisia.
21:26 - 21:30

Elämänkokemukset eivät ainoastaan muokkaa henkilön
21:30 - 21:33

persoonallisuutta ja psykologisia tarpeita,
21:33 - 21:36

vaan myös itse aivoja erinäisin tavoin.
21:36 - 21:39

Ja tämä prosessi alkaa jo kohdussa.
21:41 - 21:43

Ennen syntymää
21:43 - 21:45

On näytetty toteen, esimerkiksi,
21:45 - 21:48

että jos odottavat äidit joutuvat alttiiksi stressille,
21:49 - 21:50

heidän lapsensa todennäköisesti saavat
21:50 - 21:53

piirteitä, jotka altistavat riippuvuuksille
21:53 - 21:55

ja tämä johtuu siitä, että kehitys muovautuu
21:55 - 21:57

sekä psykologisen, että sosiaalisen ympäristömme kautta.
21:57 - 22:02

Eli ihmisten biologia on erittäin rasittunut ja
22:02 - 22:07

ohjelmoitu jo kohdussa alkaneiden elämänkokemusten kautta.
22:07 - 22:09

Elinympäristö ei ala syntymäpäivänä
22:09 - 22:11

Elinympäristö alkaa heti kun sinulla on sellainen.
22:11 - 22:15

Sikiövaiheesta lähtien altistut kaikenlaiselle
22:15 - 22:18

tiedolle, jota saat äidin verenkierrosta.
22:18 - 22:19

Hormonit, ravintoarvot...
22:19 - 22:22

Suurena virstanpylväsesimerkkinä tästä
22:22 - 22:24

pidetään Hollannin nälkätalvea.
22:24 - 22:28

Vuonna 1944 Natsi-Saksa miehitti Hollantia
22:28 - 22:30

ja useiden syiden takia he päättivät
22:30 - 22:32

ottaa kaiken ruoan ja siirtää sen Saksaan;
22:32 - 22:35

Kolmen kuukauden ajan kaikki näkivät nälkää
22:35 - 22:37

ja kymmenet tuhannet ihmiset kuolivat siihen.
22:37 - 22:39

Hollannin nälkätalvesta seurasi:
22:39 - 22:44

Jos sikiö kehittyi 2. tai 3. kolmanneksen aikana nälänhädässä,
22:44 - 22:48

sen elimistö "oppi" jotain hyvin ainutlaatuista sinä aikana.
22:48 - 22:51

Kuten ilmenee, 2. ja 3. kolmanneksella kun
22:51 - 22:54

sikiö läpikäy vaihetta yrittäessään oppia ympäristöään:
22:54 - 22:57

Kuinka uhkaava ympäristö ulkopuolella on?
22:57 - 23:00

Kuinka yltäkylläinen? Kuinka paljon ravintoaineita saan
23:00 - 23:02

äidin verenkierron kautta?
23:02 - 23:07

Kuvittele olevasi sikiö, joka oli tuolla hetkellä nälissään, jonka elimistö
23:07 - 23:09

ohjelmoitui loppuelämäkseen olemaan
23:09 - 23:14

todella, todella pihi rasvojen ja sokereiden kanssa,
23:14 - 23:16

jolloin se varastoi kaiken minkä se kykenee.
23:16 - 23:20

Olet Hollannin nälkätalven aikainen sikiö ja puoli vuosisataa myöhemmin
23:20 - 23:22

kaiken muun ollessa tasa-arvoisesti
23:22 - 23:25

sinä kärsit todennäköisemmin korkean verenpaineen,
23:25 - 23:27

liikalihavuuden tai aineenvaihdunnan häiriöistä.
23:27 - 23:31

Toisin sanoen ympäristö löytyy erittäin arvaamattomasta paikasta.
23:31 - 23:34

Raskaana olevia koe-eläimiä voidaan altistaa stressille laboratoriossa
23:34 - 23:36

ja niiden jälkeläiset tulevat todennäköisemmin
23:36 - 23:38

käyttämään kokainia ja alkoholia aikuisiällä.
23:38 - 23:42

Äitejä on mahdollista stressata. Esim. eräässä brittitutkimuksessa
23:42 - 23:45

selvisi, että raskauden aikana kaltoin kohdelluilla naisilla
23:45 - 23:47

on suuremmat määrät
23:47 - 23:50

stressihormoni kortisolia istukassaan synnytyksen aikana
23:50 - 23:52

ja heidän lapsillaan on todennäköisemmin terveydentiloja,
23:52 - 23:56

jotka altistavat heidät riippuvuuksille 7 tai 8 ikävuoteen mennessä.
23:56 - 23:59

Joten jo kohdussa stressi toimii aseena ja
23:59 - 24:01

luo alttiuden monenlaisille mielenterveysongelmille.
24:01 - 24:04

Israelissa tehtiin tutkimus lapsille, joiden
24:04 - 24:07

äidit tulivat raskaaksi ennen
24:07 - 24:12

vuonna 1967 alkanutta sotaa...
24:12 - 24:14

Nämä naiset olivat tietysti erittäin stressaantuneita
24:14 - 24:17

ja heidän jälkikasvullaan esiintyy enemmän skitsofreniaa
24:17 - 24:19

kuin verrokkiryhmässä keskimäärin.
24:19 - 24:22

Joten on olemassa paljon todisteitä siitä, että
24:22 - 24:26

synnytystä edeltävillä tekijöillä on valtava vaikutus ihmisen kehitykseen.
24:28 - 24:30

Varhaislapsuus
24:30 - 24:32

Ihmisen kehityksestä ja erityisesti ihmisen
24:32 - 24:33

aivojen kehityksestä
24:33 - 24:35

on tärkeintä ymmärtää, että se tapahtuu pääasiassa ympäristön
24:35 - 24:37

vaikutuksesta ja enimmäkseen syntymän jälkeen.
24:37 - 24:40

Jos nyt lähdemme vertaamaan ihmistä hevoseen, joka
24:40 - 24:42

kykenee juoksemaan elämänsä ensimmäisenä päivänä,
24:42 - 24:46

näemme, että me olemme syntyessämme erittäin alikehittyneitä.
24:46 - 24:50

Meillä ei ole pitkälle kehittynyttä hermostollista tasapainoa,
24:50 - 24:52

koordinaatiokykyä, lihasvoimaa eikä näöntarkkuutta
24:52 - 24:54

ennen kuin olemme 1,5 - 2 vuoden ikäisiä.
24:54 - 24:57

Se johtuu siitä, että hevosella aivojen kehitys
24:57 - 24:59

tapahtuu turvallisesti kohdussa
24:59 - 25:02

kun taas ihmisaivojen kehitys tapahtuu vasta syntymän jälkeen.
25:02 - 25:04

Tämä on yksinkertaista evoluution logiikkaa.
25:04 - 25:09

Ihmisten pää kasvaa syntymän jälkeen ja se tekee meistä ihmisiä.
25:09 - 25:11

Etuaivojen merkittävä kasvaminen on
25:11 - 25:14

itseasiassa se tekijä, joka luo ihmislajin.
25:14 - 25:17

Me kävelemme kahdella jalalla, joten meidän lantiomme kapenee
25:17 - 25:18

mukautuakseen siihen.
25:18 - 25:21

Joten nyt meillä on kapeampi lantio ja suurempi pää.
25:21 - 25:23

Bingo: Meidän täytyy syntyä ennenaikaisesti.
25:23 - 25:25

Tämä tarkoittaa sitä, että muiden eläimien aivojen kehitys
25:25 - 25:26

tapahtuu kohdussa,
25:26 - 25:29

kun taas ihmisillä se tapahtuu syntymän jälkeen
25:29 - 25:31

ja suuri osa siitä ympäristön vaikutuksesta.
25:31 - 25:35

Neuraalin darwinismin toimintamalli tarkoittaa yksinkertaisesti,
25:35 - 25:38

että hermoradat, jotka saavat sopivat ärsykkeet ympäristöstä
25:38 - 25:41

kehittyvät parhaalla mahdollisella tavalla, ja ne jotka eivät saa,
25:41 - 25:44

kehittyvät huonommin tai eivät välttämättä kehity ollenkaan.
25:44 - 25:47

Jos otetaan lapsi, jolla on syntyessään täydelliset silmät,
25:47 - 25:49

joka suljetaan pimeään huoneeseen viideksi vuodeksi,
25:49 - 25:52

hän on sokea koko loppuelämänsä ajan,
25:52 - 25:55

koska silmien hermoradat vaativat kehittyäkseen valonsäteitä
25:55 - 25:58

ja ilman niitä jopa alkeellisimmat hermoradat,
25:58 - 26:00

jotka lapsella on syntyessään toiminnassa,
26:00 - 26:04

surkastuvat ja kuolevat, eikä uusia enää kehity.
26:06 - 26:08

Muisti
26:08 - 26:11

On olemassa merkittävä tapa jolla
26:11 - 26:15

varhaiset kokemukset muokkaavat aikuisen käytöstä.
26:16 - 26:18

Erityisesti hyvin varhaiset kokemukset,
26:18 - 26:22

joista ei edes ole olemassa muistikuvia.
26:22 - 26:24

On käynyt ilmi, että on olemassa kahdenlaista muistia:
26:24 - 26:27

Tietoisia muistoja, jotka pystymme muistamaan,
26:27 - 26:30

tätä hyödynnät silloin, kun muistelet faktoja,
26:30 - 26:32

yksityiskohtia, tapahtumia ja tilanteita.
26:33 - 26:35

Mutta aivojen osa, jota kutsutaan hippokampukseksi,
26:35 - 26:37

joka jäsentää tietoisia muistoja,
26:37 - 26:40

ei edes ala kehittyä ennen puolentoista vuoden ikää,
26:40 - 26:42

ja se on täysin kehittynyt vasta paljon myöhemmin.
26:42 - 26:45

Tästä syystä juuri kenelläkään ei ole
26:45 - 26:47

mitään muistoja ennen puolentoista vuoden ikää.
26:47 - 26:48

On kuitenkin olemassa myös toisenlaista
26:48 - 26:50

muistia, jota kutsutaan ei-tietoiseksi muistiksi,
26:50 - 26:53

joka on itseasiassa tunteellista muistia,
26:53 - 26:57

jossa tunteiden aiheuttama vaikutus ja lapsen tulkinta
26:57 - 27:00

tunteita herättäneistä kokemuksista juurtuu aivoihin,
27:00 - 27:02

jolloin hermoradat ovat valmiina toimintaan
27:02 - 27:03

ilman, että siihen liittyy tietoista muistamista.
27:03 - 27:05

Joten antaakseni selkeän esimerkin,
27:05 - 27:07

adoptiolapset kokevat usein
27:07 - 27:10

hylätyksi tulemisen tunnetta koko elämänsä ajan.
27:10 - 27:11

He eivät muista adoptiota.
27:11 - 27:13

He eivät muista eroa biologisesta äidistään,
27:13 - 27:15

koska heillä ei ole mitään muistikuvia siitä.
27:15 - 27:19

Mutta tunneperäinen muisto eristämisestä ja hylkäämisestä
27:19 - 27:21

on juurtunut syvälle heidän aivoihinsa.
27:21 - 27:22

Siten he ovat
27:22 - 27:24

taipuvaisempia kokemaan
27:24 - 27:27

hylkäämisen ja suurta mielipahaa
27:27 - 27:29

kokiessaan tulleensa torjutuiksi muiden ihmisten
27:29 - 27:30

toimesta.
27:30 - 27:32

Sitä ei esiinny yksinomaan adoptoiduilla,
27:32 - 27:34

mutta heissä se on
27:34 - 27:36

erityisen voimakasta tiedostamattoman muistin toiminnan vuoksi.
27:36 - 27:39

Tutkimuksien mukaan ja kokemusteni perusteella
27:39 - 27:43

riippuvuuksista kärsivät
27:43 - 27:47

lähes kaikki kovan linjan narkomaanit olivat
27:47 - 27:49

pahoinpidelty lapsena tai olivat
27:49 - 27:52

kärsineet vakavasta tunteiden vajavaisuudesta.
27:52 - 27:54

Heidän tunneperäiset tai tiedostamattomat muistonsa
27:54 - 27:56

ovat turvattomasta maailmasta,
27:56 - 28:00

jossa ei auteta; epäluotettavat huoltajat
28:01 - 28:03

ja ihmissuhteet, jotka eivät ole tarpeeksi
28:03 - 28:06

turvallisia herkkyyden näyttämiselle.
28:06 - 28:08

Siten heillä on taipumus
28:08 - 28:10

pysytellä erossa
28:10 - 28:12

todella läheisistä ihmissuhteista;
28:12 - 28:14

olla luottamatta huoltajiin,
28:14 - 28:17

lääkäreihin ja muihin, jotka yrittävät auttaa heitä
28:17 - 28:20

ja yleisesti näkevät maailman turvattomana paikkana...
28:20 - 28:25

Se on nimenomaan tiedostamattoman muistin toiminto,
28:25 - 28:29

joka joskus liittyy muistamattomiin tapahtumiin.
28:32 - 28:34

Kosketus
28:34 - 28:37

Ennenaikaisesti syntyneet ovat usein keskoskaapeissa,
28:37 - 28:39

erilaisissa laitteissa ja
28:39 - 28:42

koneissa viikkoja, jopa kuukausia.
28:42 - 28:44

On tiedossa,
28:44 - 28:46

jos näitä lapsia kosketellaan ja silitetään selästä
28:46 - 28:50

edes 10 min päivässä, niin aivojen kehitys edistyy.
28:50 - 28:52

Joten ihmiskosketus on elintärkeää kehitykselle.
28:52 - 28:56

Ja itseasiassa vauvat, joita ei ikinä nosteta syliin, kuolevat.
28:56 - 28:59

Niin perustavanlaatuista
28:59 - 29:01

kosketuksen tarve on ihmiselle.
29:01 - 29:04

Yhteiskunnassamme esiintyy valitettava taipumus kertoa
29:04 - 29:07

vanhemmille, ettei lapsia saisi nostaa syliin, pidellä heitä,
29:07 - 29:13

eikä itkevää vauvaa poimia syliin pilalle hemmottelun pelossa
29:13 - 29:15

tai rohkaistaksemme heitä nukkumaan läpi yön.
29:15 - 29:16

Heitä ei oteta syliin...
29:16 - 29:19

mikä on tietysti täysin päinvastaista lapsen tarpeisiin nähden.
29:19 - 29:22

Nämä lapset saattavat nukahtaa, koska he luovuttavat
29:22 - 29:24

ja heidän aivonsa vain kytkeytyvät pois päältä
29:24 - 29:27

puolustautuessaan siltä haavoittuvuudelta,
29:27 - 29:30

että heidän vanhempansa ovat todella hylänneet heidät.
29:30 - 29:32

Mutta heidän ehdottomat muistonsa ovat,
29:32 - 29:34

ettei maailma välitä heistä paskaakaan.
29:36 - 29:37

Lapsuus
29:38 - 29:43

Monet näistä eroista rakentuvat hyvin varhaisessa elämänvaiheessa.
29:43 - 29:48

Tavallaan vanhempien kokemukset elämän vastoinkäymisistä
29:48 - 29:51

sen rankkuus tai helppous,
29:51 - 29:53

siirtyvät eteenpäin lapsillemme.
29:53 - 29:55

Olkoon se sitten synnytysmasennusta,
29:55 - 29:57

tai vanhempien pahantuulisuutta lapsiaan kohtaan,
29:57 - 29:59

koska heillä on ollut rankka päivä,
29:59 - 30:03

tai vain työpäivän jälkeistä väsymystä...
30:03 - 30:06

ja tällä ohjelmoinnilla on hyvin voimakkaat vaikutukset
30:06 - 30:10

lapsen kehitykseen, josta me tiedämme nyt paljon.
30:10 - 30:15

Mutta tämä lapsuusvaiheen herkkyys ei ole vain evoluution virhe.
30:15 - 30:17

Sitä esiintyy jälleen monella eri lajilla.
30:17 - 30:21

Jopa kasvitaimet läpikäyvät varhaisen mukautumisvaiheen
30:21 - 30:23

siihen ympäristöön, jossa ne kasvavat.
30:23 - 30:28

Mutta ihmisillä tämä mukautuminen määräytyy ihmissuhteiden laadulla.
30:28 - 30:31

Niinpä elämän alkuvaiheessa:
30:31 - 30:35

kuinka hoivaavaa, kuinka paljon ristiriitoja, kuinka paljon saat huomiota,
30:35 - 30:40

antaa esimakua siitä, millaisessa maailmassa saatat varttua.
30:40 - 30:42

Vartutko maailmassa, missä
30:42 - 30:43

pitää taistella saadakseen tarvitsemansa;
30:43 - 30:47

varoa selustaansa; puolustautua; oppia olemaan luottamatta muihin...
30:47 - 30:50

Vai vartutko yhteiskunnassa, joka perustuu
30:50 - 30:55

vastavuoroisuuteen, molemminpuolisuuteen, yhteistyöhön, empatiaan
30:55 - 30:59

ja missä turvallisuutesi pohjautuu vuorovaikutukseesi muiden kanssa...
30:59 - 31:01

Tämä tarvitsee hyvin erilaisen
31:01 - 31:03

tunnepohjaisen ja tajunnallisen kehityksen
31:03 - 31:07

ja tästä lapsuusajan herkkyydessä on kyse.
31:07 - 31:11

Ja vanhemmuus on lähestulkoon, miltei tiedostamaton
31:11 - 31:14

menetelmä siirtää kokemukset eteenpäin lapsille siitä...
31:14 - 31:17

millaisessa maailmassa he elävät.
31:17 - 31:20

Kuuluisa brittiläinen lastenpsykiatri DW Winnicott sanoi,
31:20 - 31:23

että lapsuudessa voi pohjimmiltaan mennä pieleen kaksi asiaa.
31:23 - 31:26

Yksi on se, että tapahtuu jotain, minkä ei pitäisi tapahtua
31:26 - 31:30

ja toinen on se, että jotain minkä pitäisi tapahtua, jää tapahtumatta.
31:30 - 31:34

Ensimmäisessä kategoriassa on dramaattisia,
31:34 - 31:36

väkivaltaa ja hylätyksi tulemisen kokemuksia
31:36 - 31:39

Eastsiden keskustassa potilaillani sekä monilla riippuvaisilla.
31:40 - 31:42

Sellaista ei saisi tapahtua, mutta tapahtui silti.
31:42 - 31:46

Mutta sitten on vanhemman kiireetön,
31:46 - 31:49

sopusointuinen, jakamaton huomio,
31:49 - 31:51

jota jokainen lapsi tarvitsee,
31:51 - 31:53

mutta jota lapset eivät kovin usein saa.
31:53 - 31:55

Heitä ei pahoinpidellä. Heitä ei laiminlyödä,
31:55 - 31:58

eikä heillä ole traumoja.
31:58 - 32:00

Heillä tulisi olla
32:00 - 32:03

huolehtivan ja tunteiltaan läsnäolevan vanhemman läheisyys,
32:03 - 32:05

joka ei vaan ole saatavilla heille yhteiskuntamme
32:05 - 32:08

rasitusten ja kasvatusympäristön vuoksi.
32:08 - 32:14

Psykologi Allan Schore kutsuu "läheisen hylkäämiseksi"
32:14 - 32:17

tilannetta, jossa vanhempi on fyysisesti läsnä,
32:17 - 32:19

mutta tunteiltaan poissaoleva.
32:20 - 32:23

Olen käyttänyt...
32:23 - 32:27

suurinpiirtein viimeiset 40 vuotta elämästäni
32:27 - 32:32

työskennellen väkivaltaisimpien yhteiskuntamme tuottamien ihmisten kanssa:
32:32 - 32:34

murhaajien, raiskaajien ja niin edelleen.
32:34 - 32:38

Yrittäessäni ymmärtää, mikä aiheuttaa tätä väkivaltaa
32:38 - 32:42

huomasin, että vankiloidemme väkivaltaisimmat rikolliset
32:42 - 32:45

olivat itse olleet lapsena
32:45 - 32:48

sen asteisen hyväksikäytön uhreja, joka ylittää
32:48 - 32:51

kaiken minkä ikinä olin ajatellut sisältyvän lapsen pahoinpitelyyn.
32:51 - 32:55

Minulla ei ollut aavistustakaan
32:55 - 32:59

siitä raakuuden syvyydestä,
32:59 - 33:01

joka yhteiskuntamme lapsiin usein kohdistuu.
33:01 - 33:04

Kohtaamistani ihmisistä väkivaltaisimmat olivat itse selviytyneet
33:04 - 33:08

omasta murhayrityksestä, joka oli usein heidän vanhempien
33:08 - 33:11

tai muiden läheisten yrittämä,
33:11 - 33:15

tai he olivat henkiinjääneitä perheenjäseniä, joiden muun perheen
33:15 - 33:18

oli tappanut ulkopuoliset.
33:19 - 33:24

Buddha väitti kaiken liittyvän toisiinsa.
33:24 - 33:27

Hän sanoo: "Yksi sisältää monen ja moni sisältää yhden".
33:27 - 33:30

Ympäristöstään eristettynä ei voi ymmärtää mitään.
33:30 - 33:38

Lehti sisältää auringon, taivaan ja maan.
33:39 - 33:41

Tämä on luonnollisesti oikeaksi todettu
33:41 - 33:44

kaikkialla ja erityisesti ihmisen kehityksessä.
33:44 - 33:47

Moderni tieteellinen termi sille
33:47 - 33:50

on ihmisen kehityksen "biopsykososiaalinen" luonne,
33:50 - 33:52

jonka mukaan ihmisten biologia
33:52 - 33:54

riippuu vahvasti heidän vuorovaikutuksestaan
33:54 - 33:57

sosiaaliseen ja psykologiseen ympäristöönsä.
33:57 - 34:02

Psykiatri ja tutkija Daniel Siegel UCLA :sta
34:02 - 34:07

Los Angelesista on ottanut käyttöön
34:07 - 34:10

käsitteen "Ihmisten välinen neurobiologia",
34:10 - 34:12

joka ilmaisee
34:12 - 34:15

hermostomme toimintatapaa,
34:15 - 34:17

mikä riippuu hyvin paljon omista ihmissuhteistamme;
34:17 - 34:20

ensisijaisesti kasvattajiimme,
34:20 - 34:23

toiseksi muihin tärkeisiin hahmoihin elämässämme
34:23 - 34:26

ja kolmanneksi koko kulttuurimme.
34:26 - 34:28

Ei siis voida erottaa
34:28 - 34:31

ihmisen neurologista toimintaa
34:31 - 34:35

hänen kasvuympäristöstään
34:35 - 34:38

tai elinpaikastaan
34:38 - 34:40

ja tämä on totta koko elinkaaren ajan.
34:40 - 34:42

Tämä kärjistyy ihmisen ollessa
34:42 - 34:45

riippuvainen ja avuton aivojen kehitysvaiheessa,
34:45 - 34:49

mutta se pätee myös aikuisilla ja jopa elämän loppupuolella.
34:52 - 34:53

Kulttuuri
34:53 - 34:57

Ihmiset ovat eläneet melkein kaikenlaisissa yhteisöissä.
34:57 - 35:02

Kaikkein tasa-arvoisimmista... metsästäjä-keräilijäyhteisöt
35:02 - 35:04

vaikuttavat olleen erittäin tasa-arvoisia
35:04 - 35:06

esimerkiksi perustuen ruuan jakamiseen, lahjojen vaihtoon...
35:07 - 35:10

Pienet ihmisjoukkiot elivät enimmäkseen
35:10 - 35:13

luonnosta ja hieman metsästäen
35:13 - 35:15

lähinnä ihmisten kanssa,
35:15 - 35:17

jotka olivat elinaikaisia tuttuja,
35:17 - 35:20

ellei kolmannen polven serkkuja tai läheisempiä;
35:20 - 35:22

maailmassa, jossa
35:22 - 35:24

on paljon liikkuvuutta eri ryhmien välillä;
35:24 - 35:26

maailmassa, jossa
35:26 - 35:28

ei ole kovinkaan paljon materiaalista kulttuuria...
35:28 - 35:31

näin ihmiset ovat viettäneet suurimman osan syntyhistoriastaan.
35:31 - 35:35

Eikä yllätys, että se tekisi maailmasta hyvin toisenlaisen.
35:35 - 35:39

Seurauksena olisi mm. vähemmän väkivaltaa.
35:39 - 35:41

Organisoitua joukkoväkivaltaa ei
35:41 - 35:43

esiintynyt tuohon aikaan
35:43 - 35:47

ihmiskunnan historiassa ja se vaikuttaa aika selvältä.
35:47 - 35:50

Joten mikä meni pieleen?
35:50 - 35:54

Väkivalta ei ole maailmanlaajuista.
35:54 - 35:58

Se ei ole jakautunut tasaisesti ihmislajin kesken.
35:58 - 36:03

Väkivallan määrä eri yhteiskunnissa vaihtelee paljon.
36:03 - 36:07

On yhteiskuntia, joissa väkivaltaa ei oikeastaan ole.
36:07 - 36:11

Ja toisia, jotka tuhoavat itsensä.
36:11 - 36:14

Jotkin anabaptisista uskonnollisista
36:14 - 36:18

ryhmistä ovat ehdottomia pasifisteja,
36:18 - 36:21

kuten amishit, mennoniinit ja hutteriitit
36:21 - 36:24

ja esimerkiksi hutteriittien keskuudessa
36:24 - 36:28

ei tiedetä tapahtuneen henkirikoksia.
36:29 - 36:33

Suurten sotien aikaan, kuten toisessa maailmansodassa,
36:33 - 36:35

jolloin ihmisiä värvättiin palvelukseen,
36:35 - 36:37

he kieltäytyivät palvelemasta armeijassa.
36:37 - 36:40

He menivät mieluummin vankilaan kuin palvelivat armeijassa.
36:40 - 36:42

Israelin kibbutseissa
36:42 - 36:46

on niin vähän väkivaltaa, että Israelin rikosoikeus
36:46 - 36:49

lähettää usein väkivaltaiset,
36:49 - 36:51

rikoksia tehneet ihmiset
36:51 - 36:54

elämään kibbutseihin,
36:54 - 36:56

jotta he oppisivat elämään väkivallatonta elämää,
36:56 - 36:59

koska niin siellä eletään.
36:59 - 37:02

Eli olemme pitkälti yhteiskunnan muovaamia.
37:02 - 37:08

Laajemmassa merkityksessä yhteiskunta sisältää teologiset,
37:08 - 37:11

metafyysiset ja kielelliset vaikutteemme, yms.
37:11 - 37:15

Yhteisömme vaikuttaa siihen ajattelemmeko, että
37:15 - 37:18

onko elämässä kyse synneistä vai kauneudesta;
37:18 - 37:21

saammeko tuonpuoleisessa ansiomme mukaan
37:21 - 37:23

vai onko sellainen merkityksetöntä.
37:24 - 37:27

Yleisesti ottaen erilaisia suuria yhteisöjä voidaan
37:27 - 37:29

kutsua yksilöllisiksi tai
37:29 - 37:32

yhteisöllisiksi ja niistä tulee hyvin erilaisia ihmisiä
37:32 - 37:34

ja ajatusmalleja ja luulenpa, että
37:34 - 37:36

sen myötä myös aivomme toimivat erilailla.
37:36 - 37:40

USA on eräs yksilökeskeisimmistä yhteiskunnista
37:40 - 37:44

ja kapitalistinen järjestelmä sallii
37:44 - 37:48

kiipeämisen yhä korkeammalle pyramidin huippua kohti
37:48 - 37:51

samalla kun turvaverkot vähenevät vähenemistään.
37:51 - 37:54

Mitä jakautuneempi yhteiskunta on,
37:54 - 37:58

sitä vähemmän ihmisellä on vertaisiaan,
37:58 - 38:01

joiden kanssa ylläpitää molemminpuolisia vuorovaikutussuhteita.
38:01 - 38:06

Sen sijaan meillä on loputtomia eroavaisuuksia ja hierarkioita.
38:06 - 38:09

Maailmassa, jossa toisiaan hyödyttävät kumppanit ovat harvassa
38:09 - 38:11

myös epäitsekkyys on harvinaista.
38:14 - 38:17

Ihmisluonto
38:18 - 38:22

Täten olemmekin mahdottomassa pisteessä,
38:22 - 38:26

jossa yritämme selvittää tieteen keinoin
38:26 - 38:28

mikä osa tässä on yksinomaan osa ihmisluonnetta.
38:28 - 38:31

Tietyllä tasolla
38:31 - 38:33

luonteeseemme ei kuulu olla
38:33 - 38:36

erityisen rajoittuneita.
38:36 - 38:38

Meissä on enemmän sosiaalista
38:38 - 38:40

vaihtelevuutta kuin missään muussa eläinlajissa.
38:40 - 38:45

Meillä on enemmän järjestelmiä uskonnon, perheiden
38:45 - 38:48

ja lasten kasvatukseen liittyen. Kykymme
38:48 - 38:51

vaihtelevuuteen on poikkeuksellisen suurta.
38:52 - 38:55

Kilpailuun painottuneessa yhteiskunnassa
38:56 - 39:01

esiintyy erittäin usein häikäilemätöntä
39:01 - 39:03

toisten ihmisten hyväksikäyttöä.
39:03 - 39:06

Toisten kärsimyksistä hyödytään taloudellisesti
39:06 - 39:09

ja usein ongelmia luodaankin
39:09 - 39:12

rahallisen hyödyn saavuttamiseksi.
39:12 - 39:15

Vallitseva ideologia oikeuttaa tämän käytöksen
39:15 - 39:19

vetoamalla jonkinlaiseen keskeiseen ja muuttumattomaan ihmisluontoon.
39:19 - 39:21

Joten yhteiskuntamme myytti on,
39:21 - 39:23

että ihmiset ovat luonnostaan kilpailuhenkisiä,
39:23 - 39:27

sekä yksilöllisiä ja itsekkäitä.
39:27 - 39:30

Todellisuus on varsin toisenlainen.
39:30 - 39:32

Ihmisillä on tiettyjä tarpeita.
39:32 - 39:34

Ainoa tapa keskustella ihmisluonnosta konkreettisesti
39:35 - 39:37

on tunnustaa näiden tarpeiden olemassaolo.
39:37 - 39:40

Meillä on inhimillinen tarve seuraan ja läheisiin suhteisiin,
39:40 - 39:43

tulla rakastetuksi, olla yhteydessä, olla hyväksyttyjä,
39:43 - 39:47

tulla nähdyksi, tulla huomioiduiksi omana itsenämme.
39:48 - 39:50

Jos nämä tarpeet täyttyvät, kehitymme
39:50 - 39:52

myötätuntoisiksi ja yhteistyöhaluisiksi
39:52 - 39:58

ihmisiksi, joilla on empatiaa muita ihmisiä kohtaan.
39:58 - 40:01

Joten...
40:01 - 40:03

vastakohta, jonka usein näemme
40:03 - 40:06

yhteiskunnassamme, on oikeasti ihmisluonnon vääristymä
40:06 - 40:09

juuri siksi, että niin harvan ihmisen tarpeet on tyydytetty.
40:09 - 40:12

Joten voidaan puhua ihmisluonnosta,
40:12 - 40:14

mutta tarkoittaen vain ihmisten perustarpeita,
40:14 - 40:16

jotka ovat vaistonvaraisia,
40:16 - 40:19

tai pitäisikö sanoa, tietyt inhimilliset tarpeet,
40:19 - 40:22

jotka johtavat tiettyihin piirteisiin, jos ne täyttyvät
40:22 - 40:24

ja toisenlaisiin piirteisiin, jos eivät.
40:27 - 40:29

Joten...
40:29 - 40:32

kun tunnistamme sen tosiasian, että ihmiseliö,
40:32 - 40:34

jolla on paljon sopeutumiskykyä,
40:34 - 40:38

mikä mahdollistaa selviytymisemme monissa olosuhteissa,
40:38 - 40:42

on myös jäykästi ohjelmoitu tiettyjä ympäristöllisiä vaatimuksia
40:42 - 40:44

tai inhimillisiä tarpeita ajatellen,
40:45 - 40:48

yhteiskunnalliset välttämättömyydet alkavat nousta esiin.
40:48 - 40:51

Samoin kuin kehomme tarvitsee fyysistä ravintoa,
40:51 - 40:55

ihmisaivot vaativat positiivisia ympäristöärsykkeitä
40:55 - 40:57

jokaisessa kehitysvaiheessa,
40:58 - 41:00

samalla vaatien suojaa
41:00 - 41:03

negatiivisilta ärsykkeiltä.
41:03 - 41:05

Ja mikäli asiat, joiden pitäisi tapahtua, eivät...
41:06 - 41:08

tai jos asiat, joiden ei pitäisi, tapahtuvat...
41:08 - 41:11

nyt on selvää, että ovi voidaan avata ei ainoastaan
41:11 - 41:15

monille henkisille ja fyysisille sairauksille,
41:15 - 41:18

mutta myös monille vahingollisille käytöstaipumuksille.
41:18 - 41:21

Kun nyt käännämme huomiomme ulospäin
41:21 - 41:24

ja otamme huomioon asioiden nykytilan,
41:24 - 41:26

meidän pitää kysyä:
41:26 - 41:29

Onko tila, jonka olemme luoneet nykymaailmaan
41:29 - 41:32

oikeasti terveyttämme ylläpitävä?
41:32 - 41:34

Toimiiko sosioekonomisen järjestelmämme
41:34 - 41:36

perusta positiivisena vaikuttajana
41:36 - 41:40

inhimilliselle ja sosiaaliselle kehitykselle?
41:40 - 41:44

Vai vastustaako yhteiskuntamme peruslähtökohdiltaan
41:44 - 41:49

niitä peruskehityksellisiä vaatimuksia,
41:49 - 41:51

joiden avulla luodaan ja ylläpidetään
41:51 - 41:54

henkilökohtaista ja yhteiskunnallista hyvinvointiamme.
42:12 - 42:17

Osa II: Yhteiskunnallinen ruumiinavaus
42:18 - 42:21

Saatamme kysyä, mistä tämä kaikki alkoi?
42:21 - 42:25

Tämä mitä meillä on nyt... maailma kiihtyvässä
42:25 - 42:27

romahduksen tilassa.
42:28 - 42:31

Markkinat
42:31 - 42:33

Kaikki alkaa John Lockesta.
42:33 - 42:36

John Locke esittelee omaisuuden.
42:36 - 42:41

Hänellä on 3 ehtoa yksityisoikeudelle ja -omaisuudelle.
42:41 - 42:43

Nämä kolme ehtoa ovat:
42:43 - 42:45

Muillekin täyyy jäädä jotain,
42:45 - 42:47

etkä saa antaa sen turmella itseäsi
42:47 - 42:51

ja sinun täytyy tehdä työtä sen eteen.
42:51 - 42:54

Se tuntuu oikeutetulta - työskenteleminen maailman eteen
42:54 - 42:56

oikeuttaa tulokseen
42:56 - 42:59

ja niin kauan kuin muillekin jää,
42:59 - 43:02

etkä anna sen turmella itseäsi,
43:02 - 43:04

eikä mitään mene hukkaan, se on OK.
43:04 - 43:07

Hän käyttää paljon aikaa kuuluisaan tutkielmaansa hallinnosta,
43:07 - 43:10

joka on siitä lähtien ollut tunnustettu teksti
43:10 - 43:14

talouden, politiikan ja lain saralla.
43:14 - 43:17

Se on klassikko, jota tutkitaan edelleen.
43:17 - 43:20

Kuultuamme hänen ehtonsa
43:20 - 43:22

saattaa tuntua, että olemmeko nyt
43:22 - 43:24

yksityisomaisuuden puolesta vai emme?
43:24 - 43:28

Hän on antanut erittäin uskottavan ja voimakkaan puolustuksen
43:28 - 43:30

yksityisomaisuuden puolesta...
43:30 - 43:31

Kuitenkin hän tyrmää sen!
43:31 - 43:34

Tuosta noin vaan. Yhdessä lauseessa.
43:34 - 43:36

Hän sanoo: "Kun rahan käyttöönotto
43:36 - 43:39

hyväksyttiin äänettömästi,
43:39 - 43:40

silloin siitä tuli..."
43:40 - 43:44

Hän ei sano, että kaikki ehdot perutaan tai poistetaan,
43:44 - 43:46

mutta niin siinä tapahtuu.
43:46 - 43:48

Meillä ei enää ole
43:48 - 43:51

omalla työllämme ansaittua omaisuutta -
43:51 - 43:54

ei todellakaan - rahalla ostetaan työt tästälähtien.
43:54 - 43:55

Enää ei mietitä,
43:55 - 43:58

jääkö muille tarpeeksi;
43:58 - 44:00

ei epäilystäkään turmeleeko se.
44:00 - 44:02

koska hän sanoo rahan olevan kuin kultaa
44:02 - 44:04

ja hopeaa eikä
44:04 - 44:07

se turmele, joten siksi raha ei voi olla vastuussa haaskauksesta...
44:07 - 44:10

joka on naurettavaa. Me emme puhu rahasta
44:10 - 44:12

ja hopeasta, vaan niiden yhteiskunnallisista vaikutuksista.
44:12 - 44:14

Tässä tehdään vääriä johtopäätöksiä toisen perään.
44:14 - 44:18

Tämä on kaikkein hätkähdyttävin
44:18 - 44:21

silmänkääntötemppu, jonka hän tekee jäämättä kiinni,
44:21 - 44:25

mutta se on pääomaa omistavien kannalta hyödyllistä.
44:26 - 44:29

Seuraavaksi tulee Adam Smith ja lisää
44:29 - 44:31

tähän uskonnon...
44:31 - 44:33

Locke aloitti sanomalla, että: "Jumala loi kaiken
44:33 - 44:35

ja että tämä on Jumalan oikeus"
44:35 - 44:37

ja nyt Smith jatkaa
44:37 - 44:39

sanomalla: "se ei ole vain Jumalan..."
44:39 - 44:41

tai siis, hän ei itseasiassa sano tätä suoraan, mutta
44:41 - 44:43

tästä hänen filosofiassaan on periaatteessa kyse.
44:43 - 44:47

Hän sanoo, että: "tässä ei ole kyse vain yksityisomistuksesta..."
44:47 - 44:49

sillä sitä edellytetään tässä vaiheessa. Se on 'itsestäänselvyys'.
44:49 - 44:52

Selvää on myös se, että on 'työvoimaa ostavia sijoittajia'.
44:52 - 44:55

Ei ole rajaa sille, kuinka paljon he voivat ostaa toisten työtä
44:55 - 44:57

tai kuinka paljon he saavat kasvattaa epätasa-arvoa...
44:57 - 44:59

Kaikki tämä on nyt itsestäänselvää.
44:59 - 45:03

Hänen esittelemänsä suuri idea,
45:03 - 45:07

joka on taas kerran esitelty kuin ohimennen...
45:08 - 45:11

Tiedäthän, kun ihmiset laittavat hyödykkeitä myyntiin
45:11 - 45:16

(tarjonta) ja muut ihmiset ostavat niitä (kysyntä) ja niin edelleen.
45:16 - 45:20

Kuinka saamme tarjonnan tasapainoon kysynnän kanssa
45:20 - 45:21

tai kysynnän tarjonnan kanssa?
45:21 - 45:23

Kuinka ne voivat saavuttaa tasapainon?
45:23 - 45:26

Ja tämä on talousopin keskeisiä ajatuksia:
45:26 - 45:28

Miten ne saadaan tasapainoon...
45:28 - 45:32

hänen mukaan vastaus on "markkinoiden näkymätön käsi",
45:32 - 45:34

joka tekee niistä tasapainoiset.
45:34 - 45:37

Joten nyt meillä on "Jumala", joka on kaikkialla.
45:37 - 45:41

Hän ei antanut oikeutta pelkästään omaisuuteen,
45:41 - 45:46

varoihin ja "luonnollisiin oikeuksiin."
45:46 - 45:47

Kuten Locke sanoi...
45:47 - 45:51

yhtäkkiä järjestelmä itse onkin "Jumala".
45:52 - 45:55

Itse asiassa Smith kertoo:
45:55 - 45:58

- pitää lukea 'Kansojen varallisuus'
45:58 - 46:00

kokonaisuudessaan löytääkseen tämän sitaatin. -
46:00 - 46:03

Hän kertoo: "Puutteellinen toimeentulo
46:03 - 46:07

asettaa rajat köyhien lisääntymiselle,
46:07 - 46:11

eikä luonto voi hoitaa sitä mitenkään muuten,
46:11 - 46:14

kuin karsimalla heidän lapsensa."
46:14 - 46:19

Joten hän ennakoi evoluutioteorian pahimmalla tavalla...
46:19 - 46:21

kauan ennen Darwinia.
46:21 - 46:24

Ja niinpä hän kutsui sitä "Työläisten kilpajuoksuksi."
46:24 - 46:27

Voidaan siis havaita: rasismia esiintyi luonnostaan.
46:27 - 46:32

Ihmiset hyväksyivät sokeasti
46:32 - 46:35

lukemattomien lasten kuolemat.
46:35 - 46:38

ja hän ajatteli: "Näkymätön Käsi varmistaa, että kysyntä vastaa
46:38 - 46:40

tarjontaa ja tarjonta vastaa kysyntää."
46:40 - 46:43

Näetkö miten viisas "Jumala" on?
46:43 - 46:46

Näemme, kuinka monella todella pahanlaatuisella
46:46 - 46:51

elämää tuhoavalla, ekologista kansanmurhaa ennustavalla asialla,
46:51 - 46:55

jotka ovat valloillaan nyt, oli tavallaan
46:55 - 46:59

'ajatusgeeni' jo Smithin aikaan.
47:00 - 47:03

Kun mietimme niin sanotun vapaan kaupan
47:03 - 47:05

alkuperäistä käsitettä, - kapitalistista järjestelmää -
47:05 - 47:08

jota varhaiset talousfilosofit kuten Adam Smith
47:08 - 47:10

kehittivät.
47:10 - 47:13

Näemme, että "markkinoiden" alkuperäinen tarkoitus perustui
47:13 - 47:17

oikeiden, käsinkosketeltavien, elämää ylläpitävien hyödykkeiden vaihtoon.
47:17 - 47:20

Adam Smith ei ikinä tajunnut,
47:20 - 47:22

että planeetan tuottoisin talousala
47:22 - 47:25

tulisi lopulta olemaan rahallisen kaupankäynnin alue,
47:25 - 47:27

eli niin kutsuttu sijoittaminen.
47:27 - 47:29

Siinä itse
47:29 - 47:31

rahaa hankitaan yksinkertaisesti
47:31 - 47:33

liikuttelemalla rahaa mielivaltaisessa pelissä, joka
47:33 - 47:35

ei tuota mitään yhteiskunnalle.
47:36 - 47:38

Riippumatta Smithin aikomuksesta,
47:38 - 47:41

oviaukko tällaisille ilmeisen epätavallisille tapahtumille
47:41 - 47:46

jätettiin täysin avoimeksi tämän teorian yhden keskeisen periaatteen vuoksi:
47:46 - 47:50

Rahaa kohdellaan hyödykkeenä, itseisarvona.
47:50 - 47:52

Nykyään kaikissa maailman talouksissa
47:52 - 47:55

vallassa olevasta yhteiskuntajärjestelmästä
47:55 - 47:59

riippumatta rahaa havitellaan vain rahan, eikä minkään muun takia.
47:59 - 48:02

Perusajatus, jonka Adam Smith osoitti arvoituksellisesti
48:02 - 48:06

päteväksi uskonnollisella julistuksellaan
48:06 - 48:08

"näkymättömästä kädestä",
48:08 - 48:10

on että tämä kuvitteelinen ahdasmielinen
48:10 - 48:12

ja itseriittoinen tavaroiden tavoittelu
48:12 - 48:15

ilmenisi jotenkin taianomaisesti
48:15 - 48:18

ihmisten sosiaalisena hyvinvointina ja kehityksenä.
48:19 - 48:22

Todellisuudessa, kiinnostus rahalliseen palkkioon,
48:22 - 48:26

jota voidaan kutsua myös "rahan kierron arvostukseksi",
48:26 - 48:29

on nyt kokonaan irrotettu perustavanlaatuisesta
48:29 - 48:32

kiinnostuksesta elämää kohtaan jota voidaan kutsua myös
48:32 - 48:34

"elämän kierron arvostukseksi".
48:35 - 48:38

Tässä on tapahtunut täydellinen sekaannus
48:38 - 48:40

taloudellisissa opinkappaleissa
48:40 - 48:42

näiden kahden asian tiimoilta.
48:42 - 48:45

Luullaan, että "rahan kierron arvostus"
48:45 - 48:47

synnyttää "elämän kierron arvostusta".
48:47 - 48:50

Eli, mitä enemmän tuotteita myydään,
48:50 - 48:52

- BKT nousee jne. -
48:52 - 48:55

niin sitä enemmän hyvinvointi kasvaa.
48:55 - 48:58

Ja näin on voitu ottaa BKT yhteiskunnan hyvinvoinnin
48:58 - 49:00

perusmittariksi...
49:00 - 49:01

Tässä näkyy sekaannus.
49:01 - 49:03

BKT kertoo "rahan kierron arvostuksesta"
49:03 - 49:05

jota on siis kaikki kuitit ja liikevaihdot jotka
49:05 - 49:08

saadaan tuotteiden myynnistä
49:08 - 49:12

ja tämä sekoitetaan elämän uusiutumiseen.
49:12 - 49:16

Kyseinen sekaannus on sisäänrakennettuna alusta alkaen.
49:16 - 49:18

Täydellinen rahan kierron
49:19 - 49:21

ja elämän kierron arvostuksien yhdistelmä.
49:21 - 49:24

Olemme tekemisissä rakenteellisen harhaluulon kanssa
49:24 - 49:26

joka muuttuu koko ajan kohtalokkaammaksi
49:27 - 49:29

kun rahan kierto kytkeytyy irti minkään
49:29 - 49:31

asian tuottamisesta.
49:31 - 49:33

Se on järjestelmän häiriö
49:33 - 49:37

ja tämä häiriö näyttää olevan kohtalokas.
49:38 - 49:41

Tervetuloa koneeseen
49:41 - 49:45

Nyky-yhteiskunnassa harvoin kuulee kenenkään puhuvan
49:45 - 49:47

oman maan tai yhteiskunnan kehityksestä
49:47 - 49:51

fyysisen hyvinvoinnin, onnellisuuden, luottavaisuuden
49:51 - 49:54

tai yhteiskunnallisen vakauden mittarilla.
49:54 - 49:56

Pikemminkin mittarit esitetään meille
49:56 - 49:58

taloudellisten käsitteiden kautta.
49:58 - 50:01

Meillä on bruttokansantuote, kuluttajahintaindeksi,
50:01 - 50:04

pörssin markkina-arvo, inflaatioaste...
50:04 - 50:06

Ja niin edelleen.
50:06 - 50:08

Mutta kertooko tämä mitään todellista arvoa
50:08 - 50:11

ihmisten elämänlaadusta?
50:11 - 50:13

Ei. Näillä mittareilla voidaan esittää
50:13 - 50:17

ainoastaan rahan kiertoa, eikä muuta.
50:17 - 50:20

Esimerkiksi valtion bruttokansantuote
50:20 - 50:23

mittaa myytyjen tuotteiden ja palvelujen arvoa.
50:24 - 50:26

Mittarin väitetään korreloivan
50:26 - 50:29

valtion asukkaiden "elämänlaadun" kanssa.
50:29 - 50:32

Yhdysvalloissa terveydenhuolto tilitti yli
50:32 - 50:35

17% BKT:sta vuonna 2009
50:35 - 50:38

nousten yli 2.5 triljoonan.
50:38 - 50:42

Näin se loi positiivisen vaikutuksen tähän talousmittariin.
50:42 - 50:43

Tähän logiikkaan perustuen,
50:43 - 50:46

Yhdysvaltojen taloudelle olisi aina parempaa
50:46 - 50:48

jos terveyspalvelut nousisivat enemmänkin...
50:48 - 50:51

ehkä 3 triljoonaan dollariin... tai 5 triljoonaan.
50:51 - 50:53

Koska tämä lisäisi kasvua,
50:53 - 50:56

töitä ja siten taloustieteilijöiden kerskailun mukaan
50:56 - 50:59

kasvattaisi valtion asukkaiden elämänlaatua.
50:59 - 51:01

Mutta hetkonen.
51:01 - 51:04

Mitä terveydenhuoltopalvelut oikeasti merkitsevät?
51:04 - 51:07

Tuota...
51:07 - 51:11

Aivan oikein, mitä enemmän sairaita ihmisiä USA:ssa on,
51:11 - 51:13

sen parempi taloudelle.
51:13 - 51:17

Niin, tämä ei ole liioittelua eikä kyyninen näkökulma.
51:17 - 51:19

Itseasiassa jos palaamme tarpeeksi kauas
51:19 - 51:21

ymmärrämme, että BKT
51:21 - 51:24

ei pelkästään heijasta yhteiskunnallista terveyttä
51:24 - 51:26

millään todellisella tavalla.
51:26 - 51:28

Se on itse asiassa yleensä mittari
51:28 - 51:30

alan saamattomuudelle
51:30 - 51:32

ja yhteiskunnan rappiolle.
51:32 - 51:36

Mitä enemmän se nousee, sen pahemmaksi tilanne muuttuu
51:36 - 51:38

henkilökohtaisen, sosiaalisen ja ympäristön
51:38 - 51:41

yhtenäisyyden kannalta.
51:41 - 51:44

Voiton luominen edellyttää ongelmien luomista.
51:45 - 51:48

Nykyisessä mallissa ei ole tuottavaa
51:48 - 51:51

pelastaa ihmishenkiä, toimia ekologisesti,
51:51 - 51:53

ylläpitää oikeudenmukaisuutta, rauhaa tms.
51:53 - 51:56

Ne eivät tuota voittoa.
51:56 - 51:58

On vanha sanonta:
51:58 - 52:00

"Säädä laki ja luo liiketoiminta."
52:00 - 52:03

Voidaan luoda liiketoiminta vaikkapa asianajajalle.
52:03 - 52:05

Rikollisuus luo
52:05 - 52:07

markkinoita, samoin kuin
52:07 - 52:09

Haitin tuhoutuminen.
52:09 - 52:12

Nykyään yhdysvalloissa on n. 2 miljoonaa
52:12 - 52:13

ihmistä vangittuna,
52:14 - 52:16

useimmat heistä yksityisyritysten
52:16 - 52:17

omistamissa vankiloissa.
52:17 - 52:19

Corrections Corporation of America, Wackenhut,
52:19 - 52:21

joiden osakkeiden arvo Wall Streetillä
52:21 - 52:24

perustuu vankien lukumäärään.
52:24 - 52:26

Se on sairasta.
52:26 - 52:28

Mutta se hejastaa vain sitä,
52:28 - 52:32

mitä nykyinen talousajattelu vaatii.
52:32 - 52:36

No mitä se sitten sitten vaatii?
52:36 - 52:39

Mikä pitää talousjärjestelmämme pystyssä?
52:39 - 52:41

Kuluttaminen.
52:41 - 52:44

Tai tarkemmin sanottuna:
52:44 - 52:46

Klassisen markkinatalouden
52:46 - 52:48

perustana on
52:48 - 52:50

jatkuva rahaliikenne
52:50 - 52:53

jonka ei saa antaa pysähtyä
52:53 - 52:55

tai edes huomattavasti hidastua,
52:55 - 52:56

jotta nyky-yhteiskunta
52:56 - 52:58

pysyisi toimintakykyisenä.
52:58 - 53:01

Taloudessa on kolme päätekijää:
53:01 - 53:03

Työntekijä, työnantaja
53:03 - 53:05

ja kuluttaja.
53:05 - 53:08

Työntekijä myy työtä työnantajalle saadakseen tuloja.
53:08 - 53:11

Työnantaja myy palveluitaan ja hyödykkeitään
53:11 - 53:13

kuluttajille saadakseen tuloja
53:13 - 53:16

ja niin työntekijät kuin työnantajatkin
53:16 - 53:18

toimivat kuluttajina, jotka
53:18 - 53:20

syytävät rahaa takaisin järjestelmään
53:20 - 53:23

mahdollistaen kulutuskierteen jatkumisen.
53:23 - 53:25

Toisin sanoen, globaali markkinatalous perustuu oletukseen,
53:25 - 53:28

että tuotteilla tulee aina olemaan
53:28 - 53:30

tarpeeksi kysyntää yhteiskunnassa
53:30 - 53:32

pyörittääkseen rahaa ympäriinsä nopeudella,
53:32 - 53:35

mikä mahdollistaa kulutuksen jatkuvuuden.
53:35 - 53:37

Mitä nopeampi on kulutuksen tahti,
53:37 - 53:39

sitä suuremmaksi oletamme niin kutsutun talouskasvun.
53:39 - 53:42

Ja niin kone pyörii...
53:42 - 53:44

Mutta hetkinen -
53:44 - 53:47

Luulin talouden olleen tarkoitettu, miten sen nyt sanoisi...
53:47 - 53:48

"Toimia taloudellisesti".
53:49 - 53:51

Eikö juuri tämä termi tarkoita kestävyyttä,
53:51 - 53:55

tehokkuutta ja jätteiden vähentämistä?
53:55 - 53:58

Niin miten kulutusta vaativa järjestelmämme,
53:58 - 54:01

ja "enemmän on parempi" -tehokkuus kestää
54:01 - 54:03

tai yleensäkään toimii taloudellisesti?
54:03 - 54:05

No... ei se toimikaan.
54:05 - 54:09

Markkinatalouden pyrkimys on itse asiassa päinvastainen,
54:09 - 54:11

kuin mitä reaalitaloudelta odotetaan -
54:11 - 54:14

eli tehokkaasti ja kestävästi sunnata
54:14 - 54:16

elintärkeiden tavaroiden tuotantoon
54:16 - 54:18

ja jakeluun tarvittavia materiaaleja.
54:18 - 54:21

Elämme rajallisella planeetalla, jolla on rajalliset resurssit,
54:21 - 54:23

eli esimerkiksi käyttämämältämme öljyltä
54:23 - 54:25

meni miljoonia vuosia muodostua...
54:25 - 54:29

ja mineraaleilta meni tähän miljardeja vuosia.
54:30 - 54:33

Joten, tämä järjestelmä, joka tarkoituksellisesti tukee
54:33 - 54:35

kulutuksen vauhdittamista
54:35 - 54:38

vain niin kutsutun "talouskasvun" vuoksi,
54:38 - 54:42

on puhtaasti ympäristön mielipuolista tuhoamista.
54:42 - 54:45

Jätteettömyys on todellista tehokkuutta.
54:45 - 54:47

Jätteettömyys?
54:47 - 54:50

Tämä järjestelmä on kaikkia muita järjestelmiä
54:50 - 54:53

tuhlaavampi koko maailman historiassa.
54:53 - 54:56

Jokainen elämän rakenteen ja järjestelmän taso
54:56 - 54:58

on kriisitilassa ja haasteen edessä,
54:58 - 55:00

rappeutumassa tai romahtamassa.
55:00 - 55:03

30 vuoteen yksikään vertaisarvioiva julkaisu ei
55:03 - 55:06

ole todennut mitään muuta,
55:06 - 55:09

kuin että jokainen elämänmuoto on rappeutumassa,
55:09 - 55:11

kuten yhteiskunnalliset sunnitelmatkin...
55:11 - 55:13

samoin kuin vesivarantomme.
55:14 - 55:16

Yritä nimetä jokin elämän alue,
55:16 - 55:17

joka ei olisi uhattuna.
55:17 - 55:18

Et voi.
55:19 - 55:22

Sellaista ei olekaan ja se on täysin epätoivoista.
55:22 - 55:25

Mutta me emme ole edes ymmärtäneet syytä tähän.
55:25 - 55:27

Me emme halua kohdata syynä olevaa mekanismia.
55:27 - 55:30

Me vain haluamme jatkaa. Mielettömyys piilee juuri siinä, että
55:30 - 55:32

toimimme samalla tavalla aina uudestaan,
55:32 - 55:35

vaikka näemme selkeästi, ettei se toimi.
55:35 - 55:37

Et siis itse asiassa
55:38 - 55:40

ole tekemisisissä talousjärjestelmän,
55:40 - 55:44

sanoisinko jopa epätaloudellisen järjestelmän kanssa.
55:45 - 55:47

Epätalousjärjestelmä
55:47 - 55:49

On olemassa vanha sanonta, missä kilpaileva
55:49 - 55:51

markkinamalli pyrkii
55:51 - 55:55

"tuottamaan parhaita mahdollisia tuotteita alhaisimmalla hinnalla".
55:56 - 55:59

Tämä julistus on olennainen kannustin käsitteelle,
55:59 - 56:01

joka oikeuttaa markkinoiden kilpailun
56:01 - 56:03

perustuen oletukseen, että tuloksena on
56:03 - 56:06

laadukkaampien tuotteiden valmistaminen.
56:06 - 56:09

Jos aikoisin rakentaa itselleni pöydän alottaen tyhjästä,
56:09 - 56:11

niin käyttäisin luonnollisesti parhaimpia ja
56:11 - 56:13

mahdollisimman kestäviä materiaaleja, eikö totta?
56:13 - 56:16

Tarkoituksena olisi tehdä mahdollisimman kestävä pöytä.
56:17 - 56:19

Miksi tekisin jotain huonolaatuista,
56:19 - 56:21

koska joutuisin tekemään sen uudelleen
56:21 - 56:24

ja tuhlaamaan lisää materiaaleja ja energiaa?
56:25 - 56:28

Vaikka tämä vaikuttaisikin järkevältä fyysisessä maailmassa,
56:28 - 56:30

niin markkinataloudesta puhuttaessa,
56:30 - 56:32

se ei ole vain täysin järjenvastaista,
56:32 - 56:34

eikä edes vaihtoehto.
56:34 - 56:36

On teknisesti mahdotonta valmistaa
56:36 - 56:38

parasta mahdollista,
56:38 - 56:40

jos yritys haluaa säilyttää kilpailukyvyn
56:41 - 56:43

ja olla myös edullinen kuluttajalle.
56:43 - 56:46

Kirjaimellisesti kaikki mitä globaalissa taloudessa
56:46 - 56:49

tuotetaan, on lähtökohtaisesti
56:49 - 56:51

heikkolaatuista,
56:51 - 56:53

koska on matemaattisesti mahdotonta
56:53 - 56:56

tuottaa tieteellisesti kehittyneimpiä, tehokkaimpia
56:56 - 56:59

ja olennaisesti kestävämpiä tuotteita.
56:59 - 57:01

Tämä johtuu siitä, että markkinajärjestelmä
57:01 - 57:04

vaatii taloudellista tehokkuutta
57:04 - 57:06

eli kustannusten vähentämistä
57:06 - 57:08

jokaisessa tuotannon vaiheessa,
57:08 - 57:10

aina työntekijöiden palkasta lähtien
57:10 - 57:13

materiaalikuluihin, pakkauksiin jne.
57:13 - 57:15

Tämän kilpailustrategian tarkoitus on tietysti
57:15 - 57:18

saada kuluttajat ostamaan heidän tuotteitaan
57:18 - 57:21

mieluummin kuin tuotteita kilpailevalta yritykseltä,
57:21 - 57:23

joka noudattaa täysin samaa strategiaa
57:23 - 57:26

tehdäkseen tuotteistaan kilpailukykyisiä ja huokeita.
57:27 - 57:30

Tätä järjestelmästä johtuvaa, väistämätöntä tuhlausta
57:30 - 57:34

voitaisiin kutsua luontaiseksi lyhytikäisyydeksi.
57:34 - 57:37

Kuitenkin se on vain osa suurempaa ongelmaa:
57:38 - 57:41

Perimmäinen markkinataloutta ohjaava periaate,
57:41 - 57:44

joka ei muuten löydy mistään oppikirjasta,
57:44 - 57:45

on seuraavanlainen:
57:45 - 57:48

"Minkään tuotteen elinkaari ei saa olla
57:48 - 57:50

pidempi kuin mitä voidaan suvaita,
57:50 - 57:54

jotta kulutuskierre voi jatkua."
57:54 - 57:57

Toisin sanoen on erittäin tärkeää, että tavarat hajoavat,
57:57 - 58:00

rikkoutuvat ja vanhenevat tietyn aikarajan puitteissa.
58:01 - 58:04

Tätä kutsutaan suunnitelluksi lyhytikäisyydeksi.
58:04 - 58:08

Suunniteltu lyhytikäisyys on markkinastrategian selkäranka
58:08 - 58:11

kaikissa hyödykkeitä tuottavissa yrityksissä.
58:11 - 58:13

Tietysti vain hyvin harvat
58:13 - 58:15

ovat valmiita myöntämään tämän suoraan.
58:15 - 58:17

He naamioivat sen juuri mainittuun
58:17 - 58:20

luontaisen lyhytikäisyyden ilmiöön,
58:20 - 58:23

samalla usein sivuuttaen tai jopa torjuen
58:23 - 58:25

teknologian viimeisimmät saavutukset,
58:25 - 58:28

joilla voitaisiin luoda kestävämpiä ja laadukkaampia tuotteita.
58:29 - 58:31

Eli jos se ei olisi tarpeeksi tuhlaavaa,
58:31 - 58:33

että järjestelmä ei luonnostaan salli
58:33 - 58:36

kestävämpien ja tehokkaampien tuotteiden valmistusta.
58:36 - 58:38

"Suunnitellussa lyhytikäisyydessä" tarkoituksellisesti
58:38 - 58:41

tiedostetaan, että mitä kauemmin tuote on toiminnassa,
58:41 - 58:45

sen tuhoisampaa se on kulutuskierteelle
58:45 - 58:47

ja siten itse markkinajärjestelmälle.
58:48 - 58:50

Toisin sanoen kestävät tuotteet
58:50 - 58:54

hidastavat taloudellista kasvua,
58:54 - 58:57

joten siten suora ja vahva kannustin
58:57 - 58:59

varmistaa, että kestoiät ovat lyhyitä
58:59 - 59:01

millä tahansa valmistetulla tuotteella.
59:02 - 59:06

Tosiasiassa järjestelmä ei voi toimia millään muulla tavalla.
59:06 - 59:09

Vilkaisu jättimäisille kaatopaikoille ympäri maailmaa
59:09 - 59:12

kertoo totuuden lyhytikäisyydestä.
59:13 - 59:15

Miljardeja halvalla valmistettuja matkapuhelimia,
59:15 - 59:17

tietokoneita ja muuta teknologiaa
59:17 - 59:20

täynnä kallisarvoista ja hankalasti louhittavia materiaaleja
59:20 - 59:22

kuten kultaa, koltaania, kuparia...
59:22 - 59:25

maatuvat valtavissa kasoissa.
59:25 - 59:27

Usein johtuen toimintahäiriöstä tai lyhytikäisyydestä
59:27 - 59:31

pienissä osissa, jotka kestävässä yhteiskunnassa
59:31 - 59:33

pystyttäisiin korjaamaan tai päivittämään
59:33 - 59:36

ja tuotteen ikää jatkamaan.
59:36 - 59:38

Vaikka toiminta vaikuttaa tehokkaalta
59:38 - 59:41

aineellisella tasolla, niin elettäessä
59:41 - 59:43

planeetan rajatuilla resursseilla
59:43 - 59:48

se on selvästikin tehotonta, markkinoita kunnioittaen.
59:48 - 59:49

Lauseeksi ilmaistuna:
59:49 - 59:52

"Tehokkuus, kestävä kehitys ja
59:52 - 59:56

säilyttäminen ovat talousjärjestelmämme vihollisia."
59:56 - 59:59

Samoin kuin aineellisia tuotteita täytyy jatkuvasti
59:59 - 60:01

valmistaa huolimatta
60:01 - 60:03

niiden ympäristövaikutuksista.
60:04 - 60:07

Palveluala toimii myös yhtä järkevästi.
60:08 - 60:10

Totuus on, ettei ole rahallisesti kannattavaa
60:10 - 60:13

ratkoa mitään olemassaolevia
60:13 - 60:15

ongelmiamme.
60:15 - 60:16

Loppujen lopuksi
60:16 - 60:19

viimeinen asia, jota lääketieteellinen instituutio haluaa
60:19 - 60:22

on sairauksien, kuten syövän parantaminen,
60:22 - 60:27

mikä hävittäisi lukemattomia työpaikkoja ja triljoonia tuloina.
60:27 - 60:28

Ja aiheeseen liittyen...
60:29 - 60:32

Rikollisuus ja terrorismi tässä järjestelmässä ovat hyvästä!
60:32 - 60:34

Ainakin talouden kannalta,
60:34 - 60:36

koska se työllistää poliisia
60:36 - 60:39

ja luo arvokkaita turvallisuushyödykkeitä.
60:39 - 60:41

Puhumattakaan vankiloista,
60:41 - 60:44

jotka ovat yksityisomistuksessa voiton takia.
60:44 - 60:45

Entäpä sota?
60:46 - 60:49

Sotateollisuus Yhdysvalloissa ohjaa BKT:tä vahvasti
60:49 - 60:52

- se on yksi tuottoisimmista teollisuudenaloista -
60:52 - 60:55

ja se tuottaa aseita tappamista ja tuhoamista varten.
60:55 - 60:58

Tämän teollisuuden suosikkipuuhaa on räjäytellä asioita
60:58 - 61:01

ja sitten jälleenrakentaa ne tehdäkseen voittoa.
61:01 - 61:04

Tämä nähtiin odottamattomina miljardien dollarien
61:04 - 61:06

sopimuksina, jotka syntyivät Irakin sodasta.
61:07 - 61:09

Tuloksena on, että sosiaalisesti haitalliset
61:09 - 61:11

ominaisuudet yhteiskunnassamme
61:11 - 61:14

ovat muuttuneet palkituiksi hankkeiksi teollisuudelle
61:14 - 61:17

ja kaikki kiinnostus ongelmien ratkaisua
61:17 - 61:20

tai ympäristön kestävyyttä ja säilyttämistä kohtaan
61:20 - 61:25

on lähtökohtaisesti taloudellista kestävyyttä vastaan.
61:26 - 61:27

Ja tästä syystä
61:27 - 61:31

joka kerta kun BKT nousee jossain maassa,
61:31 - 61:33

voimme todistaa tarpeiden kasvaneen,
61:33 - 61:35

olipa tämä sitten todellista tai keksittyä
61:35 - 61:39

ja sisimmältään se johtuu tehottomuudesta.
61:39 - 61:44

Lisääntynyt tarve tarkoittaa lisääntynyttä tehottomuutta.
61:45 - 61:47

Arvojärjestelmän häiriö
61:48 - 61:49

Amerikkalainen unelma perustuu
61:49 - 61:51

hillittömään kuluttamiseen.
61:51 - 61:53

Se perustuu siihen tosiasiaan,
61:53 - 61:55

että valtamediat ja
61:55 - 61:57

varsinkin kaupallinen mainostus
61:57 - 62:00

- kaikki loputonta kasvua tarvitsevat yhtiöt -
62:00 - 62:03

ovat vakuuttaneet meidät tai aivopesseet
62:03 - 62:06

useimmat ihmiset USA:ssa ja maailmalla,
62:06 - 62:09

että meillä pitää olla tietty määrä aineellista omaisuutta
62:09 - 62:11

ja mahdollisuus saada loputtomasti lisää
62:11 - 62:14

aineellista omaisuutta tullaksemme onnellisiksi.
62:14 - 62:16

Tämä ei ole totta.
62:16 - 62:20

Miksi ihmiset jatkavat kuluttamistaan tavalla,
62:20 - 62:22

joka lopulta on ekologisesti tuhoisaa
62:22 - 62:25

sen vaikutusten kasautuessa järjestelmällisesti?
62:25 - 62:28

Se on klassista ehdollistamista.
62:28 - 62:32

Syötetään vain tiettyjä ehdollistuksia eliöön
62:32 - 62:36

ja saadaan tuotettua haluttua käyttäytymistä,
62:36 - 62:38

tavoitteita tai päämääriä.
62:38 - 62:41

Sillä on kaikki teknologiset resurssit ja he kehuvat
62:41 - 62:43

tapaansa päästä
62:43 - 62:44

vaikuttamaan vastasyntyneiden mieliin.
62:44 - 62:47

Vastasyntyneet kuulevat tämän
62:47 - 62:49

ja ovat siten brändeille ehdollistettuja.
62:49 - 62:52

Nähdään siis syy,
62:52 - 62:53

miksi ihmiset ovat olleet niin typeriä.
62:53 - 62:55

Heidät on opetettu typeriksi.
62:55 - 62:59

Se on häiriö arvomaailmassa.
62:59 - 63:02

Onko muovautuvuuden testamenttia ihmismielestä
63:02 - 63:03

olemassakaan?
63:03 - 63:06

Onko todisteita siitä, kuinka mukautuva
63:06 - 63:08

ihmismieli on ja kuinka helposti
63:08 - 63:10

ehdollistuneita ja ohjattuja ihmisistä voi tulla
63:10 - 63:13

perustuen ympäristön tarjoamiin virikkeisiin
63:13 - 63:15

ja siihen, mitä se vahvistaa:
63:15 - 63:18

markkinoinnin maailma todistaa tämän.
63:18 - 63:21

On vain ihmeteltävä
63:21 - 63:23

sitä aivopesun tasoa,
63:24 - 63:27

jossa ohjelmoidut robotit eli kuluttajat
63:28 - 63:29

vaeltelevat pitkin-poikin
63:29 - 63:33

vain kävellääkseen kauppaan ja tuhlatakseen
63:33 - 63:36

4000$ käsilaukkuun,
63:36 - 63:38

jonka valmistus todennäköisesti maksoi 10$
63:38 - 63:40

ulkomaisessa hikipajassa.
63:40 - 63:43

Vain brändin aseman takia, jota se muka
63:43 - 63:46

kulttuurissa edustaa.
63:46 - 63:48

Vai johtuuko se muinaisista yhteisön perinteistä,
63:48 - 63:52

- jotka lisäävät luottamusta ja yhteenkuuluvuutta -
63:52 - 63:55

mitkä on kaapattu ahneisiin
63:55 - 63:57

materiaalisiin arvoihin, joissa me vuosittain
63:57 - 64:01

vaihdamme hyödytöntä rojua aina ajoittain?
64:01 - 64:04

Saatamme ihmetellä, miksi niin monella
64:04 - 64:06

on nykyään pakkomielle ostoksiin ja hankintoihin,
64:06 - 64:09

vaikka on selvää, että heidät on lapsuudessa ehdollistettu
64:09 - 64:11

pitämään materiaalista omaisuutta
64:11 - 64:15

statussymbolina ystävien ja perheen keskuudessa.
64:15 - 64:18

Jokaisen yhteiskunnan perustana toimivat
64:18 - 64:20

ne arvot, jotka tukevat sen toimintaa.
64:20 - 64:23

Meidän nykyinen yhteiskuntamme
64:23 - 64:25

voi toimia ainoastaan jos arvomme tukevat
64:25 - 64:28

sitä huomattavaa kulutusta, jota
64:28 - 64:31

markkinajärjestelmän jatkuminen vaatii.
64:31 - 64:34

75 vuotta sitten kulutus henkilöä kohden
64:34 - 64:37

USA:ssa ja muissa kehittyneissä maissa
64:37 - 64:38

oli puolet nykyisestä.
64:39 - 64:41

Nykyajan uutta kulutuskulttuuria
64:41 - 64:43

ylläpidetään ja tyrkytetään keinotekoisesti
64:43 - 64:46

johtuen hyvin "todellisesta" aina vain
64:46 - 64:48

suuremman kulutuksen tarpeesta.
64:48 - 64:51

Tästä syystä useimmat yritykset käyttävät
64:52 - 64:55

nyt enemmän rahaa mainontaan, kuin itse
64:55 - 64:57

tuotteiden valmistusprosessiin.
64:57 - 65:01

He ahkeroivat luodakseen epätodellisen tarpeen tyydytettäväksi.
65:02 - 65:05

Ja se toimii.
65:05 - 65:07

"Taloustieteilijät"
65:08 - 65:12

Taloustieteilijät eivät ole taloustieteilijöitä lainkaan.
65:12 - 65:14

He ovat rahan arvoa julistavia propagandisteja
65:14 - 65:16

ja voidaan havaita, että kaikki heidän
65:16 - 65:18

mallinsa perustuvat pohjimmiltaan
65:18 - 65:21

kuvitteelliseen pelimerkkien liikutteluun
65:22 - 65:24

ja ne voivat rikastuttaa jotakuta,
65:24 - 65:26

mutta ne ovat täysin irrallisia
65:26 - 65:28

elävästä elämästä.
65:28 - 65:32

Ohiossa vanha mies ei pystynyt maksamaan sähkölaskuaan,
65:32 - 65:35

- olette ehkä kuulleet tästä tapauksesta -
65:35 - 65:38

joten yhtiö kytki sähkön pois ja mies kuoli.
65:38 - 65:40

He kytkivät sen pois,
65:40 - 65:41

koska ei olisi ollut rahallisesti kannattavaa
65:41 - 65:44

pitää sitä päällä, koska hän ei maksanut laskuaan.
65:45 - 65:46

Onko tämä oikein?
65:46 - 65:48

Vastuu sähköjen pois kytkemisestä
65:48 - 65:50

ei niinkään ole sähköyhtiöllä,
65:51 - 65:54

vaan tämän miehen naapureilla, ystävillä
65:54 - 65:55

ja työtovereilla, jotka eivät olleet
65:55 - 65:57

riittävän anteliaita
65:57 - 65:59

auttaakseen häntä yksilönä
65:59 - 66:01

selviämään sähkölaskustaan.
66:01 - 66:03

Hmm...
66:03 - 66:04

Kuulinko nyt oikein?
66:04 - 66:06

Sanoiko hän juuri, että rahan puutteesta
66:06 - 66:08

johtunut kuolema
66:08 - 66:09

olisikin muiden ihmisten...
66:09 - 66:11

tai käytännössä
66:11 - 66:13

hyväntekeväisyyden vastuulla?
66:14 - 66:15

Näin ollen tarvitsemme varmaankin
66:15 - 66:18

tukuttain tietoiskuja, pieniä keräyslippaita
66:18 - 66:22

pikkukauppojen tiskeille
66:22 - 66:24

ja pinon tonnikalapurkkeja
66:24 - 66:26

niille miljardille ihmiselle, jotka ovat nääntymässä nälkään
66:26 - 66:28

tällä planeetalla...
66:28 - 66:32

koska Milton Friedmanin lähestymistapa niin sanoo.
66:33 - 66:35

Toimitaanpa sitten
66:35 - 66:37

Milton Friedmanin,
66:37 - 66:39

F.A. Hyackin, John Maynard Keynesin, Ludwig von Misesin
66:39 - 66:42

tai kenen tahansa muun suuren markkinatalousekonomistin
66:42 - 66:43

näkemyksien mukaan
66:43 - 66:46

järkeilyn perusteet harvoin ulottuvat rahan kierron ulkopuolelle.
66:46 - 66:48

Se on kuin uskonto.
66:48 - 66:50

Kulutustutkimukset, vakautuspolitiikat,
66:50 - 66:53

alijäämäkulutus, kokonaiskysyntä...
66:53 - 66:56

Nämä ovat olemassa loppumattomassa,
66:56 - 66:59

itseensä viittaavassa, itseään perustelevassa luentojen kehässä,
66:59 - 67:03

missä kaikkia koskevat perustarpeet, luonnonvarat
67:03 - 67:07

ja kaikenlaisen fyysisen elämän mahdollistava tehokkuus
67:07 - 67:09

on oletuksena suljettu pois
67:09 - 67:12

ja korvattu omituisella mielikuvalla, jossa ihmiset
67:12 - 67:14

pyrkivät hyötymään toisistaan pelkästään rahan vuoksi.
67:14 - 67:17

Oman itsekkyytensä kannustamana he saisivat
67:18 - 67:22

taianomaisesti aikaan kestävän, terveen ja tasapainoisen yhteiskunnan.
67:22 - 67:25

Elämällä ei ole lainkaan paikkaa tässä koko teoriassa
67:25 - 67:27

ja opissa.
67:27 - 67:28

Mitä he oikein tekevät?
67:28 - 67:32

He seuraavat rahan kiertoa.
67:32 - 67:35

Se on ainoastaan rahan kierron seuraamista,
67:35 - 67:39

edellyttäen että se on kaikki millä on merkitystä.
67:39 - 67:41

Yksi: Se ei ole rinnastettavissa elämään...
67:41 - 67:43

Ptruu... ei rinnastettavissa mihin?!
67:43 - 67:46

Kaksi: Kaikki toimijat ovat
67:46 - 67:49

maksimaalisen omanedun tavoittelijoita.
67:49 - 67:51

Eli he eivät ajattele mitään muuta kuin itseään
67:51 - 67:53

ja miten he voivat saada itselleen eniten.
67:53 - 67:57

Se on vallitseva käsitys järkevyydestä:
67:57 - 67:59

maksimoida omat valinnat
68:00 - 68:03

ja heitä kiinnostaa omanedun maksimoinnissa
68:03 - 68:05

ainoastaan raha tai hyödykkeet.
68:05 - 68:08

Eli miten sosiaaliset suhteet tulevat kuvioihin?
68:08 - 68:11

Eivät mitenkään, paitsi vaihdossa omaa etua ajatellen.
68:11 - 68:14

Miten luonnonvaramme tulevat kuvioihin?
68:14 - 68:17

Eivät mitenkään, paitsi riistettäviksi.
68:17 - 68:22

Miten perhe vaikuttaa kykyyn selviytyä?
68:22 - 68:24

Se ei vaikuta. Täytyy olla
68:24 - 68:27

rahaa, jotta voi ostaa mitään hyödykkeitä.
68:27 - 68:28

Eikö talouden tulisi olla mukana
68:28 - 68:30

ihmisten tarpeissa?
68:30 - 68:35

Eikö juuri se ole perustavanlaatuinen kysymys?
68:35 - 68:38

Oho, "tarve" ei edes kuulu sanavarastoon.
68:38 - 68:41

Se muuttuu "haluksi"...
68:41 - 68:43

ja mitä on halu? Se tarkoittaa
68:43 - 68:46

rahan luomaa halua ostamiselle.
68:46 - 68:48

Joten, jos raha haluaa meidän ostavan, se ei
68:48 - 68:50

liity tarpeisiin.
68:50 - 68:52

Vaikka ei olisi mahdollisuutta ostaa,
68:52 - 68:55

henkilö voi tarvita epätoivoisesti vaikkapa veden lähdettä.
68:55 - 68:59

Tai ehkä rahan luoma halu saa haluamaan kultaista wc:n istuinta.
68:59 - 69:00

Joten, mihin se kaikki johtaa?
69:01 - 69:02

Kultaiseen wc:n istuimeen.
69:02 - 69:04

Ja tätä kutsutaan taloudeksi?
69:04 - 69:07

Todellakin kun sitä alkaa miettiä,
69:07 - 69:10

sen täytyy olla kaikkein kummallisin
69:10 - 69:13

vääristymä ihmisen ajattelun historiassa.
69:14 - 69:16

Rahajärjestelmä
69:16 - 69:20

Tähän asti olemme keskittyneet markkinajärjestelmään.
69:20 - 69:22

Mutta tämä järjestelmä on itse asiassa vain
69:22 - 69:25

yksi puoli globaalista talousajattelusta.
69:25 - 69:28

Toinen puolikas on "rahajärjestelmä".
69:28 - 69:31

Markkinajärjestelmässä on kyse ihmisten
69:31 - 69:34

voitontavoittelusta, aina työnteosta
69:34 - 69:36

tuotantoon ja jakeluun,
69:36 - 69:40

kun taas rahajärjestelmä luo puitteet
69:40 - 69:42

markkinajärjestelmän toiminnalle
69:42 - 69:44

taloudellisten toimielinten ja
69:44 - 69:46

toimintaperiaatteiden kautta.
69:46 - 69:49

Siihen sisältyvät usein kuulemamme käsitteet,
69:49 - 69:52

kuten korkotaso, lainat, velka, rahavaranto,
69:52 - 69:55

inflaatio, jne.
69:55 - 69:57

Vaikka ekonomistien käyttämä siansaksa
69:57 - 70:00

voi olla tuskastuttavan hankalaa kuunneltavaa:
70:00 - 70:04

"Hillityt ennaltaehkäisevät toimet voivat ehkäistä
70:04 - 70:08

tulevaa rajumpien keinojen käytön tarvetta."
70:08 - 70:10

on järjestelmä itseasiassa
70:10 - 70:12

hyvin yksinkertainen.
70:13 - 70:14

Talouttamme...
70:14 - 70:16

tai maailmantaloutta säätelee
70:16 - 70:18

3 perustekijää.
70:18 - 70:19

Yksi on vähimmäisvarantoperiaate:
70:19 - 70:22

pankit luovat rahaa tyhjästä.
70:22 - 70:24

Sekin perustuu koronkorkoon.
70:24 - 70:27

Rahaa lainatessa pitää maksaa takaisin enemmän,
70:27 - 70:30

kuin mitä lainasit, eli ottamalla lainaa
70:30 - 70:33

rahaa luodaan tyhjästä, joka taas
70:33 - 70:37

pitää maksaa luomalla lisää uutta rahaa.
70:37 - 70:39

Elämme jatkuvan kasvun mallissa.
70:39 - 70:43

Nykyinen talousmallimme on Ponzi-huijaus.
70:43 - 70:45

Mikään ei voi kasvaa loputtomiin.
70:46 - 70:47

Se on mahdotonta.
70:47 - 70:49

Kuten merkittävä psykologi James Hillman kirjoitti:
70:49 - 70:51

"Ainoa mikä ihmiskehossa kasvaa
70:51 - 70:53

tietyn iän jälkeen on syöpä."
70:54 - 70:56

Kyse ei ole pelkästään pakollisesta rahan määrän kasvusta,
70:56 - 70:57

vaan kuluttajien määrästä:
70:57 - 71:00

lisää kuluttajia lainaamaan rahaa korolla,
71:00 - 71:03

että saadaan lisää rahaa. Luonnollisesti se on mahdotonta
71:03 - 71:05

rajallisella planeetalla.
71:05 - 71:08

Ihmiset ovat käytännössä vain rahanluontia varten, joiden täytyy luoda
71:08 - 71:10

lisää rahaa estääkseen
71:10 - 71:12

järjestelmän hajoamisen,
71:12 - 71:15

kuten on tällä hetkellä tapahtumassa.
71:15 - 71:18

On oikeastaan vain kaksi tarpeellista asiaa
71:18 - 71:20

tietää rahajärjestelmästä:
71:20 - 71:23

1: kaikki raha luodaan velasta.
71:23 - 71:26

Raha on maksuvälineeksi muunnettua velkaa;
71:26 - 71:28

syntyypä se sitten valtion obligaatioista,
71:28 - 71:31

asuntolainoista tai luottokorteista.
71:31 - 71:33

Toisin sanoen, jos kaikki maksamattomat lainat
71:33 - 71:35

pitäisi maksaa takaisin
71:35 - 71:39

heti, niin kierrossa ei olisi yhtäkään euroa.
71:39 - 71:44

2: korkoa peritään käytännössä kaikista lainoista,
71:44 - 71:46

eikä koron maksamiseen tarvittavaa rahaa
71:46 - 71:49

ole suoranaisesti olemassa rahavarannoissa.
71:49 - 71:52

Vain toimintaperiaate luodaan lainoilla
71:52 - 71:55

ja se on rahan jakelu.
71:55 - 71:58

Jos kaikki lainat pitäisi maksaa nyt heti,
71:58 - 72:01

ei kierrossa olisi enää yhtään euroa.
72:01 - 72:04

Sen sijaan olisikin vain valtava määrä velkoja,
72:05 - 72:10

joita on mahdoton maksaa takaisin, koska rahaa ei niihin ole.
72:11 - 72:15

Tällä kaikella on kaksi väistämätöntä seuraamusta:
72:15 - 72:16

inflaatio
72:16 - 72:18

ja vararikko.
72:18 - 72:22

Mitä inflaatioon tulee, se voidaan nähdä historiallisena suuntauksena
72:22 - 72:23

käytännöllisesti katsoen kaikissa maissa
72:23 - 72:25

ja sen voi helposti yhdistää aiheuttajaansa
72:25 - 72:28

eli rahavarannon jatkuvaan lisääntymiseen, jota
72:29 - 72:30

vuorostaan vaaditaan
72:30 - 72:34

korkojen maksuun ja järjestelmän pyörittämiseen.
72:34 - 72:36

Mitä vararikkoon tulee,
72:36 - 72:39

se tapahtuu velkojen alaskirjauksissa.
72:39 - 72:42

Kyseinen romahdus tapahtuu väistämättä henkilölle,
72:42 - 72:44

yritykselle tai valtiolle
72:44 - 72:47

ja se tapahtuu tyypillisesti silloin kun korkomenoja
72:47 - 72:49

ei enää pystytä maksamaan.
72:50 - 72:52

Mutta tässä on valoisa puolensa...
72:52 - 72:56

ainakin markkinajärjestelmän suhteen.
72:56 - 72:59

Koska velka luo painetta.
72:59 - 73:01

Velka luo palkkaorjia.
73:01 - 73:04

Veloissa oleva henkilö hyväksyy todennäköisemmin alhaisen
73:04 - 73:06

palkan, kuin velaton ja hänestä
73:06 - 73:08

tulee halpaa kauppatavaraa.
73:08 - 73:11

Joten suuryrityksillä on hyvä olla liuta henkilöstöä
73:11 - 73:14

ilman taloudellista liikkumavaraa.
73:14 - 73:18

Mutta hei - tämähän pätee jopa valtioihin...
73:18 - 73:21

Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto,
73:21 - 73:23

jotka lähinnä ajavat
73:23 - 73:26

monikansallisten suuryritysten etuja,
73:26 - 73:28

myöntävät massiivisia lainoja vaikeuksissa oleville valtioille
73:28 - 73:30

erittäin korkeilla koroilla
73:30 - 73:32

ja sitten kun valtiot ovat
73:32 - 73:34

maksukyvyttöminä syvissä vaikeuksissa,
73:34 - 73:36

säästötoimet otetaan käyttöön ja
73:36 - 73:37

suuryritykset syöksyvät markkinoille
73:38 - 73:41

halvan työvoiman ja luonnonvarojen toivossa.
73:41 - 73:45

Tämäpä vasta markkinatehokkuutta.
73:45 - 73:47

Mutta ei se tähän lopu...
73:47 - 73:48

On nimittäin tämä ainutlaatuinen
73:48 - 73:51

raha- ja markkinajärjestelmän sekoitus,
73:51 - 73:53

jota pörssiksikin kutsutaan.
73:53 - 73:56

Se ei tunnetusti tuota mitään todellista.
73:56 - 73:59

He vain ostavat ja myyvät rahaa.
74:00 - 74:02

Ja mitä velkaan tulee, tiedätkö mitä he sillä tekevät?
74:02 - 74:05

Aivan oikein - he käyvät sillä kauppaa.
74:05 - 74:09

He itse asiassa ostavat ja myyvät velkoja voitolla.
74:09 - 74:11

Luottoriskijohdannaisia,
74:11 - 74:14

kuluttajavelkakirjojen vakuuksia,
74:14 - 74:16

monimutkaisia johdannaishuijauksia,
74:16 - 74:19

joilla piilotetaan valtionvelkaa -
74:19 - 74:20

kuten kävi investointipankki Goldman Sachsin
74:20 - 74:23

ja Kreikan juonittelussa,
74:23 - 74:26

joka melkein kaatoi koko Euroopan talouden.
74:26 - 74:29

Joten pörssikauppa ja Wall Street ovat vieneet
74:29 - 74:32

tämän rahan jatkuvan liikuttelun
74:32 - 74:35

hulluuden aivan uudelle tasolle.
74:36 - 74:37

Kaikki mitä sinun tulee tietää
74:37 - 74:40

markkinoista oli Wall Street Journalin pääkirjoituksessa
74:41 - 74:42

pari vuotta sitten.
74:42 - 74:45

Se otsikoitiin: "Aivovaurioisen sijoittajan opetukset".
74:45 - 74:48

Ja tässä pääkirjoituksessa he selittivät miksi
74:48 - 74:50

lievästä aivovammasta kärsivät ihmiset
74:50 - 74:52

pärjäävät paremmin sijoittajina
74:52 - 74:55

kuin ihmiset joiden aivotoiminta on normaalia.
74:55 - 74:57

Miksi? Koska ihminen, jolla on lievä
74:57 - 74:59

aivovamma ei tunne myötätuntoa.
74:59 - 75:02

Se on avainsana. Jos ei tunne myötätuntoa
75:02 - 75:04

pärjää hyvin sijoitusmaailmassa.
75:04 - 75:09

Niinpä Wall Street jalostaa ihmisiä, joilla ei ole myötätuntoa.
75:09 - 75:11

Päätösten tekeminen ja kaupankäynti
75:11 - 75:14

ei aiheuta heille omantunnon tuskia.
75:14 - 75:17

He eivät ajattele, miten heidän toimintansa
75:17 - 75:19

saattaisi vaikuttaa toisiin ihmisiin.
75:19 - 75:21

Joten he jalostavat näitä robotteja,
75:21 - 75:24

näitä ihmisiä, joilla ei ole sielua.
75:24 - 75:27

Ja koska he eivät halua enää maksaa näillekään,
75:27 - 75:29

heillä on nyt robotteja – oikeita robotteja –
75:29 - 75:31

todellisia algoritmikauppiaita.
75:31 - 75:34

Goldman Sachs oli mukana tietokoneistetun osakevaihdon skandaalissa:
75:34 - 75:37

He kytkivät New Yorkin pörssin tietokoneeseen.
75:38 - 75:40

Tämä pörssin rinnalle sijoitettu tietokone
75:41 - 75:43

käy etukäteen läpi kaikki pörssikaupat ja
75:43 - 75:46

iskee kohteeseen, jossa on suuri määrä tarjouksia
75:46 - 75:47

ja tavallaan nyhtää
75:47 - 75:50

pennit ja sentit kyseisistä kauppatarjouksista.
75:50 - 75:52

He ikään kuin imevät rahaa koko päivän ajan.
75:52 - 75:55

Viime vuonna yhdellä vuosineljänneksellä heillä oli 30
75:55 - 75:58

tai 60 peräkkäistä tappiotonta päivää
75:58 - 76:00

ja he tekivät miljoonia dollareita joka ikinen päivä.
76:00 - 76:04

Se on tilastollisesti mahdotonta!
76:04 - 76:06

Kun työskentelin Wall Streetillä,
76:06 - 76:08

se meni niin että jokainen lahjoi esimiestään.
76:08 - 76:12

Pörssimeklarit lahjoivat toimistopäällikön,
76:12 - 76:15

toimistopäällikkö lahjoi alueellisen myyntipäällikön.
76:15 - 76:17

Alueellinen myyntipäällikkö
76:17 - 76:19

lahjoi kansallisen myyntipäällikön.
76:19 - 76:20

Se on yleisesti hyväksyttyä.
76:20 - 76:24

Kuka saa suurimman joulubonuksen meklarin hommissa?
76:24 - 76:26

Sisäisen valvonnan virkamies.
76:26 - 76:29

Sisäinen valvoja istuu siellä päivät pitkät;
76:29 - 76:30

hänen tulisi huolehtia,
76:30 - 76:32

ettet riko mitään reunaehdoista
76:32 - 76:34

ja "mukaudut" noudattamaan lakia.
76:34 - 76:36

Tietenkin siinä laajuudessaan,
76:36 - 76:38

että valvojan voi lahjoa.
76:38 - 76:41

Aivan oikein, mukaudut siis lakiin!
76:41 - 76:43

Kuinka petoksesta tuli itse järjestelmä?
76:43 - 76:45

Se ei ole enää sivutuote.
76:45 - 76:46

Se on itse järjestelmä.
76:46 - 76:49

Se on kuin vanha Woody Allenin vitsi. Hän sanoo:
76:49 - 76:52

"Tohtori, veljeni luulee olevansa kana."
76:52 - 76:54

Ja tohtori sanoo: "Ota pilleri,
76:54 - 76:56

sen pitäisi ratkaista ongelma."
76:56 - 76:57

Ja hän sanoo: "Ei tohtori, ette ymmärrä,
76:57 - 76:59

me tarvitsemme munia."
76:59 - 77:00

Selvä?
77:01 - 77:03

Petollisten saatavien kauppaamisesta
77:03 - 77:05

pankkien välillä
77:05 - 77:06

palkkioiden luomiseksi
77:06 - 77:07

bonusten luomiseksi
77:07 - 77:11

on tullut BKT:ta kasvattava
77:11 - 77:14

Yhdysvaltojen talouden moottori,
77:14 - 77:17

vaikka he itse asiassa kauppaavat petollisia saatavia,
77:17 - 77:20

joita ei ole toivoakaan maksaa takaisin.
77:20 - 77:23

Työstäen, luoden ja jälleenturvaten tyhjää.
77:23 - 77:26

Jos kirjoitan $20 miljardia servettiin
77:26 - 77:28

ja myyn sen J.P. Morganille ja J.P. Morgan kirjoittaa
77:29 - 77:32

$20 miljardia toiseen servettiin
77:32 - 77:34

ja vaihdamme servetit baarissa
77:34 - 77:38

ja molemmat maksamme itsellemme 0,25% palkkiona,
77:38 - 77:40

teemme paljon rahaa Joulubonukseemme.
77:40 - 77:43

Molemmilla on kirjattuina $20 miljardin servetti,
77:43 - 77:47

jolla ei ole todellista arvoa, ennen kuin
77:47 - 77:50

järjestelmä ei enää kykene sulattamaan tekaistuja
77:50 - 77:53

servettejämme, jolloin pyydämme hallitukselta apua
77:53 - 77:55

pelastautuaksemme.
77:55 - 77:58

Wall Street:in ja maailmanlaajuisten pörssimarkkinoiden
77:58 - 78:01

takia on varovaisesti arvioituna n. 700 triljoonaa dollaria
78:01 - 78:04

maksamattomia petollisia saatavia
78:04 - 78:06

- eli johdannaisia -
78:06 - 78:08

yhä odottamassa romahdustaan.
78:08 - 78:10

Arvo ylittää yli 10-kertaisesti
78:10 - 78:12

koko planeetan
78:12 - 78:14

bruttokansantuotteen.
78:14 - 78:16

Vaikka olemme jo nähneet hallitusten pelastavan
78:16 - 78:18

suuryrityksiä ja pankkeja talousvaikeuksista...
78:19 - 78:21

jotka koomista kyllä
78:21 - 78:22

lainaavat rahansa lähtökohtaisesti pankeilta,
78:23 - 78:26

alamme nähdä kokonaisten valtioiden pelastuspaketteja
78:26 - 78:28

ulkomaalaisten monialayritysten avustamana
78:28 - 78:30

ja kansainvälisten pankkien rahoittamana.
78:31 - 78:34

Mutta kuinka kokonainen planeetta pelastetaan?
78:34 - 78:38

Ei ole yhtään valtiota, joka ei olisi velkakuopassa.
78:39 - 78:42

Matematiikka huomioiden, tähän asti näkemämme
78:42 - 78:46

lukuisat valtion velan laiminlyönnit voivat olla vain alkua.
78:46 - 78:49

Arviolta pelkästään USA:ssa
78:49 - 78:53

tuloveroa pitäisi nostaa 65 prosenttiin per henkilö
78:53 - 78:57

vain, jotta korot voitaisiin maksaa lähitulevaisuudessa.
78:57 - 79:00

Taloustieteilijät ennustavat, että muutamassa vuosikymmenessä
79:01 - 79:05

60% kaikista valtioista ovat konkurssissa.
79:06 - 79:09

Hetkinen - Kuulinko oikein?
79:09 - 79:12

Maailma menee konkurssiin
79:12 - 79:14

- mitä lieneekään -
79:14 - 79:16

- johtuen tästä "velka" -käsitteestä,
79:16 - 79:19

jota ei luonnollisesti ole olemassakaan.
79:20 - 79:22

Se on vain osa keksimäämme peliä...
79:22 - 79:26

ja silti miljardien ihmisten hyvinvointi
79:26 - 79:28

on vaakalaudalla.
79:28 - 79:32

Valtavia lomautuksia, telttakaupunkeja, kiihtyvää köyhtymistä,
79:32 - 79:36

säästötoimenpiteitä, koulujen sulkemisia,
79:36 - 79:40

nälkää näkeviä lapsia ja muita perheongelmia.
79:40 - 79:44

Kaikki vain tämän taidokkaan kuvitelman vuoksi.
79:44 - 79:47

Olemmeko ihan idiootteja?
79:49 - 79:51

Hei Mars - kamuseni.
79:51 - 79:53

Auttaisitko vähän kaveriasi?
79:55 - 79:57

Kasva aikuiseksi.
80:04 - 80:06

Saturnus! Mitä kuuluu?
80:07 - 80:09

Muistatko sen aikaisemmin järkkäämäni
80:09 - 80:10

kuuman tähtisumun?
80:12 - 80:13

Kuunteles Maapallo.
80:13 - 80:15

Me alamme todella väsyä sinuun.
80:16 - 80:18

Sinulle on annettu kaikki mutta heität kaiken hukkaan.
80:19 - 80:21

Sinulla on paljon luonnonvaroja ja tiedät sen.
80:21 - 80:23

Miksi et kasva aikuiseksi ja opettele
80:23 - 80:25

vastuuta, herran tähden.
80:25 - 80:27

Teet äitisi todella surulliseksi.
80:33 - 80:34

Olet omillasi, kaveri.
80:35 - 80:37

Selvä, ihan sama.
80:43 - 80:45

Yhteiskunnan terveys
80:46 - 80:48

Kaikki tämä huomioonottaen...
80:48 - 80:51

Saastuttaja eli markkinajärjestelmä,
80:51 - 80:54

ja velan tuottaja eli rahajärjestelmä,
80:54 - 80:57

jotka yhdessä luovat rahamarkkina-ajatusmallin
80:57 - 81:00

määrittelevät globaalin talouden tänä päivänä...
81:00 - 81:03

Seurauksena on ilmiö, joka virtaa
81:03 - 81:05

koko koneiston läpi:
81:06 - 81:07

Eriarvoisuus.
81:08 - 81:11

Oli kyseessä sitten markkinajärjestelmä luomassa
81:11 - 81:15

olosuhteet monopoleille ja vallan keskittymiselle
81:15 - 81:18

ja samalla varakkaita teollisuuden pesiä
81:18 - 81:20

muiden yläpuolelle
81:20 - 81:22

riippumatta niiden hyödystä.
81:22 - 81:24

Lisäksi parhaimpien
81:24 - 81:25

sijoitusrahastojen pomot Wall Streetillä
81:25 - 81:29

tienaavat yli 300 miljoona dollaria vuodessa
81:29 - 81:32

antamatta yhteiskunnalle mitään.
81:32 - 81:35

Kun taas tiedemies, joka etsii lääkettä tautiin
81:35 - 81:37

yrittäen auttaa ihmiskuntaa,
81:37 - 81:41

tienaa parhaimmillaan 60 000 dollaria vuodessa.
81:41 - 81:44

Tai oli kyse rahajärjestelmästä,
81:44 - 81:47

johon luokkaerottelu on sisäänrakennettu.
81:47 - 81:48

Esimerkiksi:
81:49 - 81:52

Jos laitan miljoona euroa säästötilille
81:52 - 81:54

4% korolla,
81:54 - 81:56

tienaan 40 000 euroa vuodessa.
81:56 - 81:59

Antamatta yhteiskunnalle yhtään mitään.
81:59 - 82:02

Mutta jos olen alemmasta luokasta ja joudun ottamaan lainaa
82:02 - 82:04

ostaakseni auton tai kodin
82:04 - 82:06

maksan samalla korkoa, jonka
82:06 - 82:07

voidaan käytännössä
82:08 - 82:12

kuvitella menevän tuolle miljoonäärille, jolla on 4% säästötili.
82:12 - 82:15

Tämä varastaminen köyhiltä rikkaille
82:15 - 82:19

on sisäänrakennettu piirre rahajärjestelmässämme.
82:19 - 82:23

Tätä voisi kutsua "rakenteelliseksi luokkajaoksi".
82:23 - 82:26

Tietenkin yhteiskunnallista luokkajakoa on
82:26 - 82:28

pidetty epäoikeudenmukaisena kautta aikain,
82:28 - 82:30

mutta se on selvästikin yleisesti hyväksyttyä,
82:30 - 82:35

sillä 1% väestöstä omistaa 40% vauraudesta.
82:36 - 82:38

Mutta maallinen oikeudenmukaisuus sikseen;
82:38 - 82:40

tarkastellemalla epätasa-arvoa
82:40 - 82:42

tarkemmin, huomaamme jotain olevan vialla;
82:42 - 82:47

se heikentää yleistä terveydentilaa kauttaaltaan.
82:47 - 82:50

Luulen, että ihmisiä hämmentää se ristiriita, että
82:50 - 82:53

samalla kun yhteiskuntamme näyttää menestyvän,
82:53 - 82:55

- ennennäkemättömästi vaurautta -
82:56 - 82:59

on meillä myös lukuisia yhteiskunnallisia epäkohtia.
82:59 - 83:02

Kun katsoo tilastoja
83:02 - 83:05

huumeiden käytöstä, väkivallasta tai nuorten
83:05 - 83:08

itsetuhoisuudesta, tai mielisairauksista,
83:08 - 83:11

on selvää, että yhteiskunnassamme on jotain
83:11 - 83:13

pahasti vialla.
83:13 - 83:16

Viittaamani tilastotieto todentaa
83:16 - 83:20

sen, mitä olemme luulleet jo satoja vuosia;
83:20 - 83:23

että epätasa-arvo aiheuttaa erimielisyyksiä ja nakertaa
83:23 - 83:25

yhteiskunnan perusteita.
83:25 - 83:29

Mutta tämä on vakavampaa kuin kukaan uskalsi kuvitella.
83:29 - 83:32

Epätasa-arvolla on vahvat henkiset ja yhteiskunnalliset
83:32 - 83:35

vaikutukset. Uskoisin tämän johtuvan alemmuuden
83:35 - 83:38

ja ylemmyyden tunteista.
83:38 - 83:40

Tietynalisesta jaottelusta,
83:40 - 83:44

johon liittyy kunnioitus ja halveksunta.
83:44 - 83:46

Alimpana olevat ihmiset kokevat halveksuntaa.
83:46 - 83:48

Tämän takia myös väkivalta on
83:48 - 83:51

tavallisempaa epätasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa.
83:51 - 83:54

Laukaisijana väkivallalle on usein ihmisten tuntemus aliarvostuksesta
83:54 - 83:56

ja epäkunnioituksesta.
83:56 - 84:00

On yksi periaate, jota painottaisin.
84:00 - 84:04

Se on tärkein taustalla vaikuttava
84:04 - 84:07

väkivaltaa ehkäisevä periaate:
84:07 - 84:10

Se on tasa-arvo.
84:10 - 84:12

Tärkein yksittäinen tekijä,
84:12 - 84:14

joka vaikuttaa väkivallan määrään,
84:14 - 84:17

on tasa-arvon ja epätasa-arvon välinen suhde
84:18 - 84:20

yhteiskunnassa.
84:21 - 84:23

Tarkastelemmekin eräänlaista
84:23 - 84:25

yleistä yhteiskunnallista toimintahäiriötä.
84:25 - 84:28

Ei vain yksi tai kaksi asiaa mene pieleen
84:28 - 84:30

epätasa-arvon kasvaessa,
84:30 - 84:32

vaan se vaikuttaa kaikkeen; huolimatta siitä puhummeko
84:32 - 84:35

rikoksista, terveydestä, mielenterveydestä tms.
84:35 - 84:38

Todella häiritsevä havainto julkisessa terveydenhuollossa on,
84:38 - 84:43

ettei koskaan pitäisi tehdä virhettä "olla köyhä",
84:43 - 84:45

tai syntyä köyhäksi.
84:45 - 84:48

Terveys maksaa itseään lukemattomilla tavoilla:
84:48 - 84:52

sitä kutsutaan 'terveyden sosioekonomiseksi kaltevuudeksi'.
84:52 - 84:54

Siirryttäessä ylimmästä yhteiskuntaluokasta
84:54 - 84:57

sosioekonomisen statuksen perusteella alaspäin
84:57 - 84:59

joka portaalla terveys heikkenee
84:59 - 85:01

ja sairastuu aina useampiin sairauksiin.
85:01 - 85:03

Elinaikaennuste heikkenee.
85:03 - 85:05

Lapsikuolleisuus nousee -
85:05 - 85:06

eli kaikenlaisina sairauksina.
85:06 - 85:09

Valtava kysymys onkin:
85:09 - 85:12

miksi tällaista kaltevuutta esiintyy?
85:12 - 85:14

Yksinkertaisen ilmeinen vastaus on:
85:14 - 85:16

jos on kroonisesti sairas,
85:16 - 85:19

ei kykene olemaan kovin tuottelias,
85:19 - 85:22

eli terveys aiheuttaa sosioekonomista eriarvoisuutta.
85:22 - 85:23

Ei vähäisimmässäkään määrin -
85:23 - 85:25

yksinkertaisella tasolla
85:25 - 85:26

voidaan tarkastella
85:26 - 85:28

10-vuotiaan sosioekonomista tilaa
85:28 - 85:31

ja ennustaa siitä hänen terveydentilansa
85:31 - 85:32

vuosikymmeniä myöhemmin.
85:32 - 85:34

Näin ilmenee syyn ja seurauksen suunta.
85:34 - 85:37

Seuraava - "sehän on täysin ilmiselvää" -
85:37 - 85:39

köyhillä ei ole varaa mennä lääkäriin...
85:39 - 85:41

Pääsy terveydenhoitoon?
85:41 - 85:42

Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa,
85:42 - 85:44

koska samat kaltevuudet esiintyvät
85:44 - 85:46

myös yleisten terveyspalveluiden ja
85:46 - 85:48

ilmaislääkkeiden maissa.
85:48 - 85:50

Ok. Seuraava yksinkertainen selitys:
85:50 - 85:52

Mitä köyhempi keskimääräisesti olet,
85:52 - 85:54

sitä todennäköisemmin poltat,
85:54 - 85:58

juot ja sinulla on enemmän elämäntyyliin liittyviä riskejä.
85:58 - 86:02

Niilläkin on oma osansa, mutta tarkkojen testien mukaan
86:02 - 86:04

se selittää vaihtelevuudesta vain kolmanneksen.
86:04 - 86:06

Mitä jää jäljelle?
86:06 - 86:09

Sillä on paljon tekemistä
86:09 - 86:11

köyhyydestä aiheutuvan stressin kanssa.
86:11 - 86:15

Mitä köyhempi
86:15 - 86:18

- Alkaen Bill Gatesista seuraavasta -
86:18 - 86:20

tässä valtiossa on,
86:20 - 86:22

sitä huonompi terveys on keskimääräisesti.
86:22 - 86:24

Tämä selittää jostain todella tärkeästä: terveyden
86:24 - 86:26

suhteesta köyhyyteen.
86:26 - 86:30

Se ei liity köyhänä olemiseen vaan tunteeseen siitä.
86:30 - 86:36

Huomaamme jatkuvalla stressillä olevan
86:36 - 86:38

lisääntyvä merkitys terveyteen,
86:38 - 86:41

mutta tärkeimmät sterssin aiheuttajat
86:41 - 86:43

liittyvät ihmissuhteiden laatuun.
86:44 - 86:45

Jos jokin madaltaa
86:45 - 86:47

ihmissuhteiden laatua,
86:48 - 86:51

se on yhteiskunnan taloudellinen kahtiajakautuminen.
86:51 - 86:53

Tiede on näyttänyt,
86:53 - 86:55

että materiaalisesta vauraudesta huolimatta pelkästään
86:55 - 86:59

luokkajakoisessa yhteiskunnassa elämisen aiheuttama stressi
86:59 - 87:03

johtaa useisiin yleisiin terveysongelmiin.
87:03 - 87:07

Mitä suurempi eriarvoisuus, sitä pahemmaksi ne menevät.
87:07 - 87:11

Eliniän odote: pidempi tasa-arvoisemmissa maissa.
87:12 - 87:15

Huumeiden käyttö: matalampi tasa-arvoisemmissa maissa.
87:16 - 87:20

Mielenterveysongelmat: matalampi tasa-arvoisemmissa maissa.
87:20 - 87:22

Yhteiskunnallinen pääoma - tarkoittaen
87:22 - 87:25

ihmisten mahdollisuuksia luottaa toisiinsa -
87:25 - 87:28

on luonnollisesti korkeampi tasa-arvoisemmissa maissa.
87:28 - 87:32

Koulutustulokset: korkeampia tasa-arvoisemmissa maissa.
87:32 - 87:37

Murhatilastot: matalampia tasa-arvoisemmissa maissa.
87:37 - 87:39

Rikokset ja vankilatilastot:
87:39 - 87:42

matalampia tasa-arvoisemmissa maissa.
87:42 - 87:44

Se jatkuu loputtomiin:
87:44 - 87:48

Lapsikuolleisuutta, liikalihavuutta, teiniraskauksia:
87:48 - 87:50

tasa-arvoisemmissa maissa vähemmän.
87:50 - 87:52

Ja ehkä mielenkiintoisimpana:
87:52 - 87:56

Keksinnöt: eniten tasa-arvoisemmissa maissa.
87:56 - 88:00

Tämä haastaa ikivanhan käsityksen siitä, että kilpailuhenkinen,
88:00 - 88:04

hajautettu yhteiskunta olisi jollain tavalla luovempi ja kekseliäämpi.
88:05 - 88:07

Lisäksi, Iso-Britanniassa tehty
88:07 - 88:08

WhiteHall tutkimus
88:08 - 88:11

vahvisti, että sairastelu on sitä yleisempää
88:11 - 88:14

mitä alemmas yhteiskunnallista
88:14 - 88:15

portaikkoa mennään.
88:15 - 88:18

Esimerkiksi alimmissa yhteiskuntaluokissa todettiin
88:18 - 88:20

nelinkertainen määrä
88:20 - 88:23

sydänsairauksista johtuvia kuolemia
88:23 - 88:25

verratuna ylimpiin luokkiin.
88:25 - 88:29

Ja tämä kaava esiintyy riippumatta mahdollisuudesta terveydenhuoltoon.
88:29 - 88:33

Näin ollen mitä huonompi henkilön suhteellinen taloudellinen tilanne on,
88:33 - 88:36

sitä huonompi terveydentila hänellä on keskimäärin.
88:36 - 88:39

Tätä ilmiötä voidaan kutsua
88:39 - 88:41

psykososiaaliseksi stressiksi
88:41 - 88:44

ja se toimii perustana suurimmalle yhteiskuntaamme
88:44 - 88:47

riivaavalle sosiaaliselle vääristymälle.
88:47 - 88:48

Sen syy?
88:48 - 88:51

Rahamarkkinajärjestelmä.
88:52 - 88:54

Ei ole epäilystäkään:
88:54 - 88:56

Suurin ympäristön tuhoaja...
88:56 - 89:00

suurin haaskauksen, riiston ja saastuttamisen lähde...
89:00 - 89:02

suurin väkivallan, sodan, rikollisuuden,
89:03 - 89:07

köyhyyden, eläinrääkkäyksen ja epäinhimillisyyden levittäjä...
89:07 - 89:11

Suurin yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten neuroosien aikaansaaja...
89:11 - 89:14

mielenterveysongelmien, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden lähde...
89:14 - 89:18

Lisäksi se on suurin este yhteiskunnalliselle kehitykselle,
89:18 - 89:21

joka estää meitä siirtymästä uusiin menetelmiin
89:21 - 89:24

terveydenhuollossa, maailmanlaajuisessa kestävässä kehityksessä
89:24 - 89:27

ja edistyksessä tällä planeetalla.
89:27 - 89:31

Kyseessä ei ole jokin turmeltunut hallitus tai lainsäädäntö....
89:31 - 89:35

ei jokin roistoyritys tai pankkikartelli...
89:35 - 89:37

ei mikään vika ihmisluonnossa...
89:38 - 89:42

eikä jokin kätketty maailmaa hallitseva salaliitto.
89:43 - 89:44

Se on itse asiassa:
89:44 - 89:46

Sosioekonominen järjestelmä itsessään,
89:46 - 89:49

perustuksiaan myöten.
90:05 - 90:10

Osa 3: Projekti Maa
90:11 - 90:13

Kuvitellaanpa hetki, että meillä olisi mahdollisuus
90:13 - 90:16

suunnitella sivilisaatio uudelleen alusta alkaen.
90:16 - 90:18

Entäpä jos - kuvitteellisesti sanoen-
90:18 - 90:21

löytäisimme täydellisen kopion maapallosta
90:21 - 90:23

ja ainoa ero
90:23 - 90:25

tämän uuden planeetan ja nykyisen välillä
90:25 - 90:27

olisi se, ettei ihmisen evoluutiota ole tapahtunut.
90:27 - 90:29

Se olisi käyttämätön paletti.
90:29 - 90:33

Ei valtioita, ei kaupunkeja, ei saasteita, ei republikaaneja....
90:33 - 90:35

vain koskematon, tahraton luonto.
90:36 - 90:38

Joten mitä tekisimme?
90:38 - 90:40

Alussa tarvitsemme "tavoitteen", eikö totta?
90:40 - 90:44

Ja lienee helppo sanoa, että tämä tavoite olisi selviytyminen.
90:44 - 90:48

Eikä pelkkä selviytyminen, vaan sen toteuttaminen ihanteellisesti, terveesti
90:48 - 90:49

ja menestyksekkäästi.
90:49 - 90:52

Suurin osa ihmisistä todellakin tahtoo elää
90:52 - 90:54

mieluiten ilman kärsimystä.
90:54 - 90:57

Siispä tämän yhteiskunnan pohja
90:57 - 90:59

tulisi olla ihmiselämän kannalta niin tukeva ja
90:59 - 91:01

kestävä kuin suinkin mahdollista
91:01 - 91:04

ottaen huomioon kaikkien maailman ihmisten
91:04 - 91:05

aineelliset tarpeet ja
91:05 - 91:07

ehkäisten sellaiset asiat, jotka
91:07 - 91:09

voivat vahingoittaa meitä pitkällä tähtäimellä.
91:10 - 91:14

Nyt kun ymmärrämme tämän "hallitun kestävän kehityksen" tavoitteen,
91:14 - 91:17

tulee seuraavaksi päättää mitä "menetelmää" käytämme.
91:17 - 91:19

Minkälaisen lähestymistavan otamme?
91:19 - 91:20

Katsotaan...
91:20 - 91:25

muistaakseni yhteiskunnallisen toiminnan menetelmä maapallolla oli politiikka...
91:25 - 91:28

siis mitäpä republikaanien, liberaalien, konservatiivien ja
91:28 - 91:32

sosialistien opit sanovat yhteiskuntasuunnittelusta?
91:33 - 91:36

Hmm... eivät yhtään mitään.
91:36 - 91:38

Entäpä uskonto?
91:38 - 91:42

Tietenkin suuren luojan on täytynyt antaa meille joitain piirustuksia...
91:42 - 91:44

Ei... en löydä mitään.
91:44 - 91:47

Selvä... Mitä on jäljellä?
91:47 - 91:50

Se vaikuttaa olevan jotain, mitä kutsutaan "tieteeksi".
91:50 - 91:54

Tiede on ainutlaatuinen, koska sen menetelmät eivät pelkästään vaadi
91:54 - 91:57

esitettyjen ajatusten testausta ja toistettavuutta,
91:57 - 92:01

vaan myös mahdollisuutta osoittaa vääräksi omia aikaansaannoksiaan.
92:01 - 92:04

Sentähden toisin kuin uskonnolla ja politiikalla,
92:04 - 92:06

tieteellä ei ole egoa
92:06 - 92:09

ja kaikki sen esittämä on mahdollista
92:09 - 92:11

todistaa aikanaan vääräksi.
92:11 - 92:14

Tiede ei kiinny mihinkään ja kehittyy jatkuvasti.
92:15 - 92:17

Se kuulostaa mielestäni tarpeeksi luonnolliselta.
92:17 - 92:21

Perustuen nykytieteen ymmärrykseen
92:21 - 92:22

2000-luvun alkupuolella
92:23 - 92:25

yhdessä ihmiskunnan "hallitun kestävän kehityksen"
92:25 - 92:27

tavoitteen kanssa,
92:27 - 92:31

kuinka aloitamme todella sellaisen rakentamisen prosessin?
92:31 - 92:33

Ensimmäinen kysymys kuuluu:
92:33 - 92:35

Mitä tarvitsemme selviytyäksemme hengissä?
92:35 - 92:38

Vastaus on tietenkin: planeetan resurssit.
92:39 - 92:42

Oli se vettä mitä juomme, energia mitä käytämme
92:42 - 92:46

tai raaka-aineet joita hyödynnämme luodessamme työkaluja ja asuntoja,
92:46 - 92:49

- planeettamme toimii resurssien varastona -
92:49 - 92:52

joista monia tarvitsemme selviytyäksemme hengissä.
92:52 - 92:54

Joten näillä tosiasioilla
92:54 - 92:59

on äärimmäisen tärkeää selvittää, mitä meillä on ja missä se sijaitsee.
92:59 - 93:01

Tämä tarkoittaa kartoituksen tekemistä.
93:01 - 93:05

Me yksinkertaisesti paikallistamme ja todennamme kaikki
93:05 - 93:09

mahdolliset resurssit sijaintitietoineen.
93:09 - 93:13

Kupariesiintymistä kaikkein potentiaalisimpiin tuulivoimalan
93:13 - 93:15

sijoituskohteisiin energian tuottamiseksi,
93:15 - 93:17

makean veden lähteisiin,
93:17 - 93:20

meressä olevien kalojen arvioituun määrään,
93:20 - 93:25

parhaisiin viljelyskelpoisiin maa-alueisiin ruoan tuottamiseksi jne.
93:25 - 93:27

Koska me ihmiset aiomme
93:27 - 93:29

kuluttaa nämä resursseja ajan kuluessa,
93:29 - 93:34

- ymmärrämme että vain paikallistaminen ja todentaminen ei riitä -
93:34 - 93:36

meidän täytyy myös seurata niitä.
93:36 - 93:39

Meidän täytyy varmistaa, että mikään resurssi ei lopu kesken.
93:39 - 93:40

Se olisi vakavaa.
93:40 - 93:43

Tämä ei tarkoita ainoastaan kulutuksemme seurantaa
93:43 - 93:46

vaan myös uusiutumisnopeutta.
93:46 - 93:49

Esimerkiksi kuinka kauan kestää kun
93:49 - 93:52

puu kasvaa tai lähde täyttyy.
93:52 - 93:56

Tätä kutsutaan "Dynaamiseksi tasapainoksi."
93:56 - 94:00

Eli jos kulutamme puita nopeammin kuin ne uusiutuvat,
94:00 - 94:04

meillä on vakava ongelma, koska se ei ole kestävää.
94:04 - 94:07

Kuinka siis pitäisimme kirjaa resursseistamme
94:07 - 94:09

etenkin kun tiedämme,
94:09 - 94:11

että ne ovat hajallaan ympäri maailmaa.
94:12 - 94:15

Meillä on suuria mineraalikaivoksia Afrikassa,
94:15 - 94:18

energiakeskittymiä Lähi-idässä,
94:18 - 94:21

varteenotettavaa vuorovesivoimaa Pohjois-Amerikan itärannikolla,
94:21 - 94:26

suurimmat makean veden varannot Brasiliassa jne.
94:26 - 94:30

Jälleen kerran tietede tarjoaa ratkaisun:
94:30 - 94:32

se on nimeltään "Systeemiteoria".
94:32 - 94:36

Systeemiteoriassa tiedostetaan, että fyysisen maailman rakenne
94:36 - 94:39

aina ihmisen biologiasta biosfääriin
94:39 - 94:43

ja aurinkokunnan vetovoimaan
94:43 - 94:48

on valtava vuorovaikutteisesti yhdistynyt järjestelmä, yhtenäinen kokonaisuus.
94:48 - 94:51

Ihmisen solut yhdistyvät elimiksi
94:51 - 94:53

ja elimet yhdistyvät kehoksi
94:53 - 94:56

ja koska kehomme ei voi elää ilman Maapallomme resursseja
94:56 - 95:01

eli ruokaa, ilmaa ja vettä, olemme luontaisesti yhtä sen kanssa.
95:01 - 95:03

Ja niin edelleen.
95:03 - 95:06

Kuten luonto ehdottaa, otamme kaiken kartoitetun tiedon
95:06 - 95:10

ja luomme järjestelmän, jolla hallita sitä.
95:10 - 95:14

Luomme globaalin resurssienhallintajärjestelmän
95:14 - 95:17

kartoittaaksemme planeettamme kaikki oleelliset resurssit.
95:17 - 95:21

Meillä ei ole muuta loogista vaihtoehtoa, jos tavoitteemme lajina
95:21 - 95:26

on säilyä elossa. Meidän täytyy pitää kirjaa kokonaisuudesta.
95:26 - 95:30

Kun tämä on selvää, voimme siirtyä pohtimaan tuotantoa.
95:30 - 95:31

Kuinka käytämme kaikkea tätä tietoa?
95:31 - 95:35

Millainen tuotantoprosessimme tulee olla ja mitä täytyy
95:35 - 95:38

ottaa huomioon varmistaaksemme, että se on optimoitu huippuunsa
95:38 - 95:42

pitämään yllä kestävää kehitystä.
95:42 - 95:45

Ensimmäinen silmille hyppäävä asia on,
95:45 - 95:47

että meidän täytyy jatkuvasti yrittää ja säilyttää
95:48 - 95:51

maapallon pääasiallisesti rajallisia luonnonvaroja.
95:51 - 95:54

On tärkeää olla "harkitseva".
95:54 - 95:57

"Harkittu säilyttäminen" on avainasemassa.
95:57 - 96:00

Toinen asia on se, että jotkin resurssit
96:00 - 96:03

ovat meille hyödyllisempiä kuin toiset.
96:03 - 96:06

Itse asiassa joillakin niistä on käyttöönotettuna
96:06 - 96:08

kauhistuttava vaikutus ympäristöömme,
96:08 - 96:10

mikä väistämättä vaarantaa terveytemme.
96:11 - 96:15

Esimerkiksi öljy ja fossiiliset polttoaineet
96:15 - 96:19

vapauttavat tuhoisia aineita ympäristöön.
96:19 - 96:22

Siksi on tärkeää, että kulutamme niitä
96:22 - 96:26

vain pakosta jos lainkaan.
96:26 - 96:31

Onneksemme on paljon aurinko-, tuuli– ,vuorovesi–, aalto-,
96:31 - 96:35

lämpötilaero- ja geotermisiä mahdollisuuksia energiantuotantoon,
96:35 - 96:39

joten pystymme objektiivisesti suunnittelemaan mitä käytämme.
96:39 - 96:44

Tulisi välttää ns."negatiivisia jälkivaikutuksia"
96:44 - 96:47

eli kaikkea tuotannosta tai käytöstä
96:47 - 96:51

johtuvaa luontoa tai itseämme vahingoittavaa.
96:51 - 96:54

Kutsumme tätä "harkituksi turvallisuudeksi"
96:54 - 96:58

parina "harkitulle säilyttämiselle".
96:58 - 97:00

Mutta eivät tuotantotavat siihen lopu.
97:00 - 97:03

Tarvitsemme "tehokkuusstrategian"
97:04 - 97:07

itse tuotantotekniikkaa varten.
97:07 - 97:09

Huomaamme, että on karkeasti
97:09 - 97:12

kolme protokollaa, joita tulee noudattaa:
97:12 - 97:15

Yksi: Jokainen tuottamamme hyödyke tulisi olla
97:15 - 97:17

suunniteltu kestämään mahdollisimman pitkään.
97:17 - 97:19

Luonnollisesti mitä enemmän tavarat hajoavat,
97:20 - 97:23

sitä enemmän luonnonvaroja tarvitsemme niiden
97:23 - 97:25

uusimiseen ja sitä enemmän jätettä syntyy.
97:25 - 97:27

Kaksi: Kun tavarat hajoavat
97:27 - 97:30

tai tulevat käyttökelvottomiksi,
97:30 - 97:35

on ratkaisevaa korjata tai kierrättää mahdollisimman paljon.
97:35 - 97:38

Niinpä tuotekehityksessä tulee ottaa tämä
97:38 - 97:41

huomioon heti alkuvaiheessa.
97:42 - 97:46

Kolme: Nopeasti kehittyvät teknologiat, - kuten elektroniikka -
97:46 - 97:50

jotka altistuvat nopeimmin teknologiseen vanhentumiseen
97:50 - 97:52

tulisi suunnitella tavalla,
97:52 - 97:55

jossa ennakoidaan ja sovitetaan päivittämistarpeet.
97:55 - 97:59

Emme varmasti halua heittää pois kokonaista tietokonetta
97:59 - 98:03

yhden rikkoontuneen tai vanhentuneen osan vuoksi.
98:03 - 98:07

Niinpä suunnittelemme komponentit helposti vaihdettaviksi,
98:07 - 98:11

standardisoiduiksi ja yleisesti yhteensopiviksi
98:11 - 98:16

ennakoimalla teknologisen kehityksen nykysuunnat.
98:16 - 98:19

Tulee ymmärtää, että "harkitun säilytyksen",
98:19 - 98:23

"harkitun turvallisuuden" ja "tehokkuusstrategian"
98:23 - 98:26

mekanismit ovat puhtaasti teknisiä ongelmia,
98:26 - 98:29

joihin ei tarvita ihmisten mielipiteitä tai ennakkoluuloja.
98:29 - 98:32

Ohjelmoimme vain nämä toimintatavat tietokoneelle,
98:32 - 98:35

joka punnitsee ja laskelmoi kaikki oleelliset muuttujat,
98:35 - 98:37

mahdollistaen aina parhaiden
98:37 - 98:41

ja kestävien tuotantotapojen valinnan
98:41 - 98:43

nykytietämyksen perusteella.
98:44 - 98:46

Saattaa kuulostaa monimutkaiselta,
98:46 - 98:49

mutta kyseessä on vain hieno laskukone,
98:49 - 98:50

puhumattakaan siitä, että näitä monimuotoisia
98:50 - 98:53

päätöksenteko- ja valvontajärjestelmiä
98:53 - 98:55

käytetään jo nyt ympäri maailmaa
98:55 - 99:00

yksittäisiin tarkoituksiin. Kyse on vain laajemmasta mittakaavasta.
99:00 - 99:01

Joten...
99:01 - 99:05

Nyt meillä on resurssienhallintajärjestelmä
99:05 - 99:08

sekä tuotannonhallintajärjestelmä,
99:08 - 99:10

jotka voidaan helposti automatisoida tietokoneella
99:10 - 99:14

maksimoimaan tehokkuus, säilyvyys ja turvallisuus.
99:14 - 99:17

On tosiasia, ettei yksi tai edes useampi
99:17 - 99:21

ihminen pysty käsittelemään tällaista tietomäärää.
99:21 - 99:25

Se täytyy tehdä tietokoneilla.
99:26 - 99:29

Tästä pääsemme seuraavalle tasolle: Jakelu.
99:29 - 99:32

Miten ottaa kestävä kehitys huomioon tässä tapauksessa?
99:32 - 99:34

Koska lyhin matka
99:34 - 99:37

kahden pisteen välillä on suora viiva ja kuljetukseen
99:37 - 99:41

tarvitaan energiaa, niinpä mitä lyhyemmäksi
99:41 - 99:44

kuljetusmatkat saadaan, sitä tehokkaampi jakelujärjestelmä on.
99:44 - 99:48

Tuotettujen tavaroiden kuljettaminen eri mantereelle
99:48 - 99:51

on järkevää ainoastaan, jos niitä ei pystytä
99:51 - 99:54

valmistamaan niiden käyttöalueella.
99:54 - 99:57

Muuten se on pelkkää tuhlausta.
99:57 - 100:00

Tuotanto tulee paikallistaa, jolloin jakelu on helppoa,
100:00 - 100:03

nopeaa ja vaatii vähemmän energiaa.
100:04 - 100:06

Kutsumme tätä "lähi-strategiaksi",
100:06 - 100:08

mikä tarkoittaa hyödykkeiden kuljetusmatkojen
100:08 - 100:10

lyhentämistä mahdollisimman paljon,
100:10 - 100:14

olipa ne valmistusaineita tai valmiita tuotteita.
100:14 - 100:17

Tietenkin voi olla tärkeätä
100:17 - 100:20

tietää, mitä kuljetamme ja miksi...
100:20 - 100:23

Tämä on kysynnän määrittelemistä.
100:23 - 100:25

Kysyntä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, mitä ihmiset
100:25 - 100:28

tarvitsevat ollakseen terveitä ja elääkseen hyvin.
100:28 - 100:30

Ihmisen aineellisten tarpeiden kirjo
100:30 - 100:33

ulottuu elämää ylläpitävistä välttämättömyystarvikkeista
100:33 - 100:36

kuten ruoka, puhdas vesi ja suoja
100:37 - 100:40

rentoutumista suosiviin kokous- ja harrastusvälineisiin
100:40 - 100:43

sekä henkilökohtaisiin sosiaalisiin huveihin.
100:43 - 100:48

Nämä ovat tärkeitä tekijöitä yleisessä kokonaisterveydessä.
100:48 - 100:50

Joten - yksinkertaisesti - teemme taas tutkimuksen.
100:50 - 100:53

Ihmiset kuvailevat tarpeensa, kysyntä
100:53 - 100:56

arvioidaan ja tuotanto aloitetaan sen pohjalta.
100:56 - 100:59

Koska eri tavaroiden kysynnän taso
100:59 - 101:03

luonnollisesti vaihtelee eri seuduilla,
101:03 - 101:07

meidän täytyy luoda "kysynnän ja jakelun seurantajärjestelmä"
101:07 - 101:10

välttääksemme ylituotantoa ja vajauksia.
101:10 - 101:12

Tämä idea on tietenkin jo vanha
101:12 - 101:15

ja sitä käytetään nykyisin kaikissa kauppaketjuissa,
101:15 - 101:18

jotta varastot pysyvät ajan tasalla.
101:18 - 101:22

Tällä kertaa seuranta olisi kuitenkin maailmanlaajuista.
101:22 - 101:26

Mutta hetkinen. Emme voi todella ymmärtää kysyntää
101:26 - 101:30

jos emme arvioi itse tavaran todellista käyttöastetta.
101:30 - 101:34

Onko loogista ja kestävää, että jokaisella ihmisellä
101:34 - 101:39

on kappale jokaista tuotetta? Riippumatta sen käytön määrästä?
101:39 - 101:43

Ei. Se olisi tuhlaavaista ja tehotonta.
101:43 - 101:47

Jos henkilö tarvitsee tuotetta, mutta tarvetta on vain
101:47 - 101:49

keskimäärin 45 minuuttia päivässä, olisi
101:49 - 101:51

paljon tehokkaampaa
101:51 - 101:53

jos sama tuote on saatavilla sekä
101:53 - 101:56

hänelle että muille aina tarvittaessa.
101:56 - 101:59

Monet unohtavat, ettei tavara ole se mitä he haluavat
101:59 - 102:01

vaan sen käyttötarkoitus ratkaisee.
102:01 - 102:03

Kun tajuamme, että itse tavara on
102:03 - 102:05

ainoastaan yhtä tärkeä kuin sen tuoma hyöty,
102:05 - 102:08

voimme huomata että "ulkoinen rajoittaminen"
102:08 - 102:11

tai mitä kutsumme "omistusoikeudeksi",
102:11 - 102:14

on äärimmäisen tuhlaavaa ja epäloogista ympäristön kannalta
102:14 - 102:18

periaatteellisessa ja taloudellisessa mielessä.
102:18 - 102:23

Meidän täytyy tehdä suunnitelma nimeltään "strateginen saatavuus"
102:23 - 102:25

Tämä olisi perusta
102:25 - 102:27

"kysynnän tai jakelun seurantajärjestelmälle",
102:27 - 102:29

varmistaaen,
102:29 - 102:30

että ihmiset saavat
102:30 - 102:35

kaiken minkä tarvitsevat ja silloin kun tarvitsevat.
102:35 - 102:38

Hyödykkeiden fyysinen saatavuus varmistuu
102:38 - 102:40

keskitetyillä ja alueellisilla jakelukeskuksilla ,
102:40 - 102:42

jotka ovat useimmiten
102:42 - 102:46

sijoitettu lähelle väestöä.
102:46 - 102:49

Henkilö vain tulisi sisään, ottaisi tuotteen,
102:49 - 102:52

käyttäisi sitä ja palauttaisi sen kun ei enää tarvitse...
102:52 - 102:55

kuten kirjasto toimii tänä päivänä.
102:55 - 102:57

Itse asiassa nämä keskukset eivät toimisi
102:57 - 103:00

pelkästään nykyisten kauppojen tavoin,
103:00 - 103:04

vaan erikoistuneita tarjontakeskuksia olisi alueilla,
103:04 - 103:07

joissa kaivataan juuri tiettyjä tuotteita
103:07 - 103:11

säästäen näin energiaa kuljetuksessa.
103:11 - 103:14

Kysynnän seurantajärjestelmän ollessa kunnossa
103:14 - 103:17

se sidotaan tuotannon hallintajärjestelmään
103:17 - 103:20

ja tietenkin luonnonvarojen hallintajärjestelmään.
103:20 - 103:23

Näin luodaan yhtenäinen ajan myötä päivittyvä
103:23 - 103:26

mailmanlaajuinen taloudenhallintakoneisto.
103:26 - 103:29

Näin yksinkertaisesti huolehdimme kestävyydestä
103:29 - 103:33

alkaen rajallisten luonnonvarojen turvaamisesta
103:33 - 103:36

siirtyen tuottamaan vain parhaita
103:36 - 103:38

ja kaikkein tärkeimpiä tuotteita.
103:38 - 103:40

Samalla kaikki jaetaan
103:40 - 103:43

älykkäimmällä ja tehokkaimmalla tavalla.
103:43 - 103:47

Ja tämän ainutlaatuisen, säilyvyyteen perustuvan lähestymistavan tulos
103:47 - 103:50

- jonka moni vaistonvaraisesti torjuu -
103:50 - 103:53

on se, että tämä looginen, kokeellinen
103:53 - 103:56

säilyvyyden ja tehokkuuden prosessi
103:56 - 104:01

määrittää ihmisten ainoan todellisen kestävän kehityksen tällä planeetalla.
104:01 - 104:06

Ja se loisi jotain ennennäkemätöntä ihmishistoriassa.
104:06 - 104:08

Yltäkylläisyyden saavuttaminen....
104:08 - 104:11

ei vain prosentille maailman väestöstä...
104:11 - 104:15

vaan koko siviilisaatiolle.
104:16 - 104:18

Tämä juuri hahmoiteltu taloudellinen malli on koko
104:18 - 104:21

maapallon kattava ja vastuuntuntoinen
104:21 - 104:24

lähestymistapa luonnonvarojen hallintaan ja käyttöön.
104:24 - 104:26

Se on uudelleen suunniteltu
104:26 - 104:28

huolehtimaan koko ihmiskunnasta
104:28 - 104:31

tehokkaimmalla ja kestävimmällä tavalla.
104:31 - 104:32

Tätä voisi kutsua termillä:
104:32 - 104:35

"RESURSSIPOHJAINEN TALOUS".
104:35 - 104:38

Termin määritteli 70-luvulla
104:38 - 104:41

yhteiskuntasuunnittelija Jacque Fresco.
104:41 - 104:44

Hän ymmärsi jo tuolloin, että yhteiskunta oli törmäyskurssilla
104:44 - 104:49

luonnon ja itsensä kanssa - kestämätön joka suhteessa -
104:49 - 104:51

ja jos asiat eivät muuttuisi,
104:51 - 104:54

tulisimme tuhoamaan itsemme tavalla tai toisella.
104:54 - 104:56

Kaikki nämä asiat joista puhut, Jacque...
104:56 - 104:59

voitaisiinko ne rakentaa nykyisellä tietotaidollamme?
104:59 - 105:03

Vai arvailetko vain... nykytietomme perusteella?
105:03 - 105:06

En, kaikki tämä voidaan rakentaa tämänhetkisellä osaamisellamme.
105:06 - 105:09

Veisi kymmenen vuotta muuttaa maapallon pintakerros
105:09 - 105:12

ja jälleenrakentaa maailma uudeksi paratiisiksi.
105:12 - 105:14

Valinta on teidän.
105:14 - 105:16

Ydinvarustelun typeryys,
105:16 - 105:18

aseiden kehittely,
105:18 - 105:20

yritykset ratkaista ongelmat poliittisesti
105:20 - 105:23

valitsemalla tämä tai tuo poliittinen puolue...
105:23 - 105:26

Kaikki politiikka on vajonnut korruptioon.
105:26 - 105:27

Sanon sen uudestaan:
105:27 - 105:30

Kommunismi, sosialismi, fasismi... demokraatit,
105:30 - 105:34

liberaalit - haluavat hyötyä ihmisistä.
105:34 - 105:37

Kaikki organisaatiot jotka uskovat parempaan elämään:
105:37 - 105:40

ei ole mustien ongelmia tai Puolalaisten ongelmia
105:40 - 105:42

tai juutalaisten ongelmia tai Kreikkalaisten ongelmia
105:42 - 105:45

tai naisten ongelmia - on ainoastaan ihmisten ongelmia!
105:45 - 105:48

En pelkää ketään; en työskentele kenellekään;
105:48 - 105:49

kukaan ei voi erottaa minua.
105:49 - 105:51

Minulla ei ole pomoa.
105:51 - 105:54

Pelkään elää nykypäivän yhteiskunnassa.
105:54 - 105:58

Yhteiskuntaamme ei voi ylläpitää tällaisella epäpätevydellä.
105:58 - 106:00

Vapaakauppajärjestelmä oli mahtava
106:00 - 106:03

noin 35 vuotta sitten. Sen jälkeen siitä ei ole ollut hyötyä.
106:03 - 106:07

Meidän on muutettava ajattelutapaamme tai tuhoudumme.
106:08 - 106:12

Tulevaisuuden kauhuelokuvat kertovat meidän yhteiskunnastamme...
106:12 - 106:14

miten se ei toiminut
106:14 - 106:15

ja politiikka...
106:15 - 106:18

olisi osa sitä kauhuelokuvaa.
106:20 - 106:25

Useat ihmiset käyttävät termiä 'kylmä tiede',
106:25 - 106:27

koska se on analyyttistä
106:27 - 106:30

tietämättä edes mitä analyyttinen tarkoittaa.
106:30 - 106:33

Tieteen määritelmä: lähimmät arviot
106:33 - 106:35

siitä, kuinka maailma todella toimii.
106:36 - 106:39

Se siis kertoo todellisuuden - se on sitä mitä se on -
106:39 - 106:42

Tiedemies ei yritä tulla toimeen ihmisten kanssa.
106:42 - 106:44

Tiedemiehet vain kertovat mitä ovat löytäneet.
106:44 - 106:47

Heidän täytyy kyseenalaistaa kaikki
106:47 - 106:51

ja jos joku tiedemies toteaa kokeella, että
106:51 - 106:54

tietyillä materiaaleilla on tiettyjä ominaisuuksia,
106:54 - 106:56

muiden tiedemiesten täytyy pystyä toistamaan
106:56 - 106:59

kyseinen koe ja päätyä samoihin johtopäätöksiin.
106:59 - 107:03

Vaikka tiedemiehen mielestä lentokoneen siipi
107:03 - 107:06

- matemaattisten laskelmien kautta -
107:06 - 107:08

pystyy kantamaan tietyn massan,
107:08 - 107:11

niin silti siivelle kasataan hiekkasäkkejä
107:11 - 107:13

seuraten milloin se pettää ja näin todettaisiin:
107:13 - 107:16

Tiedätkö 'laskin oikein' tai 'laskin väärin'.
107:16 - 107:20

Pidän tuosta järjestelmästä, koska se on puolueeton,
107:20 - 107:23

eikä oleteta matematiikan ratkaisevan kaikkia ongelmia.
107:23 - 107:26

Myös matematiikkaa pitää koetella.
107:26 - 107:29

Uskon että jokaista järjestelmää, jota voidaan
107:29 - 107:32

testata, tulisi myös testata.
107:32 - 107:36

Ja kaikkien päätöksien tulisi perustua tutkimuksiin.
107:37 - 107:39

Resurssipohjainen talous on yksinkertaisesti
107:39 - 107:42

tieteellisen menetelmän soveltamista yhteiskuntaan.
107:42 - 107:45

Lähestymistapa jota ei ole nykyjärjestelmässämme.
107:45 - 107:48

Yhteiskunta on tekninen keksintö.
107:48 - 107:51

Tehokkain menetelmä ihmisten terveydentilan optimoinille,
107:51 - 107:55

aineelliselle tuotannolle, jakelulle, kaupunkirakenteille jne.
107:55 - 107:58

piilevät tieteen aloissa ja teknologiassa -
107:58 - 108:01

eivät politiikassa ja rahataloudessa.
108:01 - 108:05

Yhteiskunta toimii lentokoneen tavoin järjestelmällisesti,
108:05 - 108:09

eikä ole olemassa Kokoomuslaista tai Vihreää tapaa rakentaa sitä.
108:09 - 108:11

Samoin luonto itsessään on
108:11 - 108:14

aineellinen vertauskohta jolla todistamme tiedettämme.
108:14 - 108:16

Se on valmis järjestelmä,
108:16 - 108:19

joka laajenee kun ymmärryksemme siitä kasvaa.
108:20 - 108:22

Itse asiassa sillä ei ole väliä, minkä
108:22 - 108:25

ajattelet tai uskot olevan omakohtaisesti totta.
108:25 - 108:27

Sen sijaan se tarjoaa vaihtoehdon:
108:27 - 108:29

voidaan oppia ja mukautua
108:29 - 108:31

luonnonlakeihin ja käyttäytyä niiden mukaan
108:31 - 108:34

- poikkeuksetta luoden terveyttä ja vakautta -
108:34 - 108:38

tai voidaan taistella turhaan vallitsevia luonnonlakeja vastaan.
108:38 - 108:40

Ei ole väliä, kuinka hartaasti uskotaan
108:40 - 108:42

viereisellä seinällä kävelyn olevan mahdollista,
108:42 - 108:45

painovoima ei salli sitä.
108:45 - 108:47

Jos ei syö - kuolee.
108:47 - 108:50

Jos vastasyntynyttä ei hoideta - tämä kuolee.
108:50 - 108:54

Kuulostaa tylyltä, mutta luonto on diktatuuri
108:54 - 108:57

ja me voimme joko kuunnella sitä ja elää sopusoinnussa
108:57 - 109:00

tai kärsiä väistämättömät seuraukset.
109:00 - 109:03

Resurssipohjainen talous onkin vain
109:03 - 109:07

joukko todistetusti elämää tukevia käsityksiä,
109:07 - 109:09

jossa kaikki päätökset perustuvat
109:09 - 109:13

optimaaliseen ihmisten ja ympäristön vakauteen.
109:13 - 109:16

Siinä huomioidaan kokemusperäinen "elämän perusta",
109:16 - 109:19

jonka jokainen ihminen tarvitsee
109:19 - 109:23

riippumatta poliittisista tai uskonnollisista näkemyksistä.
109:23 - 109:26

Tämä näkemys ei pohjaudu kulttuuriin,
109:26 - 109:29

eikä se ole mielipidekysymys.
109:29 - 109:31

Ihmisillä on perustarpeita eli
109:31 - 109:35

elämän välttämättömyyksiä, kuten puhdas ilma,
109:35 - 109:37

ravinteikas ruoka ja puhdas vesi.
109:37 - 109:41

Välttämättömiä ovat myös positiivisesti vahvistava, vakaa,
109:41 - 109:45

hoivaava ja väkivallaton ympäristö
109:45 - 109:47

henkisen ja fyysisen terveytemme vuoksi,
109:47 - 109:49

evolutionistiselle sopivuudellemme
109:49 - 109:52

ja lajin itsensä selviytymiselle.
109:52 - 109:55

Resurssipohjainen talous
109:55 - 109:58

perustuisi saatavilla oleviin luonnonvaroihin.
109:58 - 110:01

Ei ihmisiä voi vain asuttaa saarelle
110:01 - 110:07

tai rakentaa 50 000 asukkaan kaupunkia
110:07 - 110:09

ilman perustarpeiden tyydyttämistä.
110:09 - 110:13

Käyttäessäni termiä 'kokonaisvaltainen järjestelmän lähestymistapa'
110:13 - 110:18

tarkoitan, että alue on kartoittettava ensin
110:18 - 110:21

ja tutkittava, mitä kyseinen alue voi tuottaa.
110:21 - 110:23

Ajattelu ei saa perustua pelkkään
110:23 - 110:26

arkkitehtuuriin tai malleihin,
110:26 - 110:30

vaan suunnittelun täytyy perustua kaikkeen
110:30 - 110:31

ihmiselämän edellytyksen parantamiseen
110:31 - 110:35

ja sitä tarkoitan yhtenäisellä ajattelulla.
110:35 - 110:38

Ruoka, vaatetus, suoja, lämpö ja rakkaus.
110:38 - 110:41

Nämä kaikki ovat välttämättömiä
110:41 - 110:43

ja jos mikä tahansa niistä otetaan ihmiseltä pois,
110:44 - 110:49

ihmisestä tulee onnettomampi ja toimintakyvyttömämpi.
110:49 - 110:53

Kuten aikaisemmin esitettiin, resurssipohjainen talous perustuu
110:53 - 110:58

Globaaliin järjestelmän lähestymistapaan koskien louhintaa, tuotantoa ja jakelua.
110:58 - 111:03

Se perustuu todellisiin talouden mekanismeihin eli toimintatapoihin,
111:03 - 111:05

jotka takaavat tehokkuuden ja
111:05 - 111:09

kestävän kehityksen talouden joka osa-alueella.
111:09 - 111:12

Jatketaan tätä ajatusta johdonmukaisesta suunnittelusta:
111:12 - 111:14

Mikä tulee seuraavaksi yhtälössämme?
111:14 - 111:17

Missä tämä kaikki toteutuu?
111:17 - 111:18

Kaupungeissa.
111:18 - 111:22

Kaupunkien syntyminen määrittelee modernin yhteiskunnan.
111:22 - 111:26

Sen roolina on varmistaa tehokas pääsy käsiksi perustarpeisiin,
111:26 - 111:31

sekä lisätä yhteiskunnan tukea ja yhteisön vuorovaikutusta.
111:31 - 111:34

Kuinka suunnittelisimme ihanteellisen kaupungin?
111:34 - 111:36

Minkä muotoisen tekisimme?
111:36 - 111:38

Neliön? Puolisuunnikkaan?
111:38 - 111:40

Koska kuitenkin kuljemme sen ympärillä,
111:40 - 111:43

voisimme yhtä hyvin tehdä siitä mahdollisimman tasavälisen.
111:44 - 111:46

Siksi ympyrä.
111:46 - 111:48

Mitä kaupungissa tulisi olla?
111:48 - 111:52

Luonnollisesti tarvitsemme alueita asumiseen, tehtaille,
111:52 - 111:55

sähköntuotantoon ja maanviljelyyn.
111:56 - 111:59

Olemme myös huolehtiva laji, joten tarvitsemme kulttuuria,
111:59 - 112:02

luontoa, vapaa-aikaa ja koulutusta.
112:02 - 112:04

Lisätään sopiva avoin puisto,
112:04 - 112:09

viihde/tapahtuma-alue kulttuuria ja seurustelua varten,
112:09 - 112:11

sekä koulutus- ja tutkimuslaitoksia.
112:11 - 112:14

Kun käytämme ympyrämuotoa,
112:14 - 112:16

tuntuu järkevältä sijoittaa nämä toiminnot kehittäin
112:16 - 112:19

perustuen kunkin kohteen vaatimaan pinta-alaan
112:20 - 112:22

ja helppoon tavoitettavuuteen.
112:22 - 112:23

Erittäin hienoa!
112:24 - 112:26

Tarkastellaanpa hieman yksityiskohtia:
112:26 - 112:28

Aluksi täytyy ottaa huomioon
112:28 - 112:31

perusrakenteet tai kaupunkiorganismin sisälmykset.
112:31 - 112:33

Näitä olisivat vesi, hyödykkeet,
112:33 - 112:36

jätteet, energia ja näiden siirtokanavat.
112:36 - 112:39

Nykyäänkin meillä on kaupunkien alla vesi- ja viemärijärjestelmät.
112:40 - 112:42

Jatkaisimme tätä kanavointimallia
112:42 - 112:45

yhdistäen jätteiden kierrätyksen ja kuljetuksen.
112:45 - 112:48

Ei enää postimiehiä tai roskakuskeja.
112:48 - 112:50

Se kaikki on sisäänrakennettua. Voisimme jopa käyttää
112:50 - 112:53

automatisoituja tyhjiöputkia tai vastaavia teknologioita.
112:54 - 112:55

Sama pätee myös kuljetukseen.
112:55 - 112:59

Sen täytyy olla yhtenäistetty ja olennaisesti suunniteltu vähentämään
112:59 - 113:03

tai jopa poistamaan epätaloudelliset, itsenäiset autot.
113:03 - 113:06

Sähköraitiovaunut, kuljetuslaitteet
113:06 - 113:08

maglev-junat, jotka voivat viedä sinut lähes
113:08 - 113:10

minne tahansa kaupungissa, myös pystysuuntaisesti,
113:10 - 113:14

sekä yhdistäen sinut muihin kaupunkeihin.
113:14 - 113:17

Ja tietenkin, siinä tapauksessa jos autoa tarvitaan,
113:17 - 113:20

se on automatisoitu satelliitin avulla turvallisuuden ja yhtenäisyyden takia.
113:20 - 113:24

Itseasiassa, tämä automaatioteknologia on jo käytössä nykyään.
113:24 - 113:29

Auto-onnettomuudet tappavat vuosittain n.1.2 mijoonaa ihmistä;
113:29 - 113:31

vahingoittaen n. 50 miljoonaa ihmistä.
113:31 - 113:34

Tämä on järjetöntä ja täysin tarpeetonta.
113:34 - 113:38

Tehokkaan kaupunkisuunnittelun ja automatisoitujen autojen avulla,
113:38 - 113:41

tästä kuolemien määrästä voidaan hankkiutua eroon.
113:41 - 113:43

Maatalous
113:43 - 113:46

Nykyään meidän huolimattomien, hintaleikattujen tuotantomenetelmien takia,
113:46 - 113:50

jotka käyttävät torjunta-aineita, liiallisesti lannoitteita ja muita keinoja,
113:50 - 113:52

olemme onnistuneesti tuhonneet paljon
113:52 - 113:54

viljelykelpoisesta maasta maapallollamme,
113:54 - 113:58

puhumatakaan siitä, että olemme laajamittaisesti myrkyttäneet kehomme.
113:58 - 114:01

Itse asiassa teollisuuden ja maatalouden kemiallisia myrkkyjä
114:01 - 114:07

löytyy lähes jokaisesta testatusta ihmisestä, vastasyntyneet mukaan lukien.
114:07 - 114:10

Onneksi on olemassa loistava vaihtoehto
114:10 - 114:14

maaperättömät viljelytavat kuten vesi- ja ilmaviljely,
114:14 - 114:17

jotka vähentävät ravinteiden ja veden
114:17 - 114:20

tarvetta jopa 75% nykyiseen käyttöön verrattuna.
114:20 - 114:24

Ruokaa voidaan jo nykyään kasvattaa orgaanisesti teollisessa mittakaavassa
114:24 - 114:27

suljetuissa pystysuorissa puutarhoissa.
114:27 - 114:30

Kuten 0,4hehtaarin palstoilla 50 kerroksessa,
114:30 - 114:32

joka käytännöllisesti katsoen poistaa
114:32 - 114:35

torjunta-aineiden ja hiilivedyn käytön kokonaan.
114:35 - 114:38

Tämä on teollisen ruuan kasvatusta tulevaisuudessa.
114:38 - 114:40

Tehokasta, puhdasta ja yltäkylläistä.
114:40 - 114:43

Joten näin kehittyneiden järjestelmien tulisi
114:43 - 114:46

olla osana maatalousvyöhykkeen jakelussa
114:46 - 114:50

tuottamalla ruokaa koko kaupungille
114:50 - 114:53

ilman tarvetta tuontitavaroille
114:53 - 114:56

säästäen aikaa, jätettä ja energiaa.
114:56 - 114:58

Energiasta puhuttaessa:
114:58 - 115:01

Energiavyöhyke, joka toimisi järjestelmän lähestymistavalla
115:01 - 115:04

keräten sähköä runsaista uusiutuvista energialähteistä;
115:04 - 115:09

erityisesti tuulesta, auringosta, maalämmöstä ja lämpöerottimilla,
115:09 - 115:12

sekä vesistöjen läheisyydessä vuorovesi- ja aaltovoimalla.
115:13 - 115:15

Välttyen katkoilta ja varmistaen
115:15 - 115:17

positiivisen hyötysuhteen ilmenemisen,
115:17 - 115:20

nämä tavat toimisivat yhtenäisinä järjestelmässä
115:20 - 115:22

antaen energiaa tarvittaessa toisillensa
115:22 - 115:25

ja varaamalla ylituotannon suuriin
115:25 - 115:27

maanalaisiin superkondensaattoreihin,
115:27 - 115:29

jottei mikään menisi hukkaan.
115:29 - 115:32

Eikä kaupunki tuota vain omaa energiaansa,
115:32 - 115:35

vaan myöskin yksittäiset rakennukset
115:35 - 115:38

saisivat energiaa sähköä tuottavista maalipinnoista,
115:38 - 115:42

rakenteellisilla painon muuntimilla, sekä lämpöpari vaikutuksilla
115:42 - 115:45

ja muilla nykyisin vähän käytetyillä teknologioilla.
115:46 - 115:47

Tämä tietenkin herättää kysymyksen:
115:48 - 115:50

Kuinka tämä tekniikka ja tuotteet
115:50 - 115:52

yleensäkin valmistetaan?
115:52 - 115:54

Tästä pääsemme tuotantoon:
115:54 - 115:57

Teollisuusvyöhyke, huomioimatta sairaaloita ja vastaavia,
115:57 - 116:00

olisi tehdastuotannon napa.
116:00 - 116:01

Täysin paikallisena ylipäänsä,
116:01 - 116:04

se tietysti hankkisi raakamateriaalit
116:04 - 116:07

globaalista resurssienhallintajärjestelmästä - em. tavalla -
116:08 - 116:12

kysynnän syntyessä itse kaupungissa elävästä väestöstä.
116:12 - 116:14

Tuotantotekniikoista puhuen
116:14 - 116:17

meidän pitää keskustella uudesta ja tehokasta ilmiöstä,
116:17 - 116:20

joka välähti vasta hiljakkoin ihmishistoriassa
116:20 - 116:23

ja on vauhdittamassa kaiken muuttumista.
116:24 - 116:26

Sitä kutsutaan koneistamiseksi
116:26 - 116:28

tai työvoiman automatisoinniksi.
116:28 - 116:31

Ympärillemme katsottaessa voidaan huomata,
116:31 - 116:34

että lähes kaikki käyttämämme
116:34 - 116:37

on tehty automaattisesti.
116:37 - 116:42

Kenkäsi, vaatteesi, kodinkoneesi, autosi, jne...
116:42 - 116:48

koneet valmistavat näitä automaattisesti.
116:49 - 116:52

Voimmeko sanoa ettei yhteiskunta olisi saanut
116:52 - 116:56

vaikutteita näistä suurista teknologisista kehityksistä?
116:56 - 116:57

Emme tietenkään.
116:57 - 117:02

Nämä järjestelmät itseasiassa sanelevat uudet rakenteet
117:02 - 117:08

ja uudet tarpeet, sekä tekevät monia asioita tarpeettomiksi.
117:08 - 117:12

Olemme kulkeneet eteenpäin kehityksessä
117:12 - 117:16

ja teknologian käytössä kiihtyvällä tahdilla.
117:16 - 117:21

Automaatio tulee varmasti jatkumaan. Ei voida pysäyttää
117:22 - 117:24

teknologioita, jotka ovat yksinkertaisesti järkeviä.
117:24 - 117:28

Työvoiman automatisointi teknologisesti on luonut pohjan
117:28 - 117:31

jokaiselle suurelle yhteiskunnalliselle muutokselle ihmisen historiassa.
117:31 - 117:34

Alkaen maanviljelyn vallankumouksesta ja kyntöauran keksimisestä
117:34 - 117:38

teolliseen vallankumoukseen ja koneiden keksimiseen,
117:38 - 117:41

johtaen informaation aikakauteen, jossa elämme nyt
117:41 - 117:45

kehittyneen elektroniikan ja tietokoneiden johdosta.
117:45 - 117:48

Suhteessa nykyisiin kehittyneisiin tuotantomenetelmiin
117:48 - 117:51

koneistus kehittyy omatoimisesti.
117:51 - 117:54

Liikkuen poispäin perinteisestä menetelmästä
117:54 - 117:56

kasata komponentteja kokoonpanoa varten
117:57 - 117:59

kohti kehittyneempää menetelmää luoda
117:59 - 118:02

kokonaisia tuotteita yhden prosessin aikana.
118:02 - 118:06

Kuten useimmat insinöörit, olen myös kiinnostunut biologiasta,
118:06 - 118:10

koska se on niin täynnä erikoisia luonnon taidonnäytteitä.
118:10 - 118:16

Biologia on itseään kopioivien olentojen tutkimista.
118:16 - 118:18

Hyvänä määritelmänä elämällmme.
118:18 - 118:20

Insinöörinä minua on aina
118:20 - 118:23

kiinnostanut idea koneista kopioimassa itseään.
118:23 - 118:26

Rep-Rap on kolmiulotteinen tulostin,
118:26 - 118:29

joka kytketään tietokoneeseen ja
118:29 - 118:32

kaksiulotteisten papereiden tulostamisen sijaan
118:32 - 118:35

se luo todellisia, fyysisiä, kolmiulotteisia esineitä.
118:36 - 118:37

Tässä ei ole mitään uutta
118:37 - 118:40

3-D tulostimia on ollut olemassa jo 30 vuotta.
118:40 - 118:45

Rep-Rapin hieno ominaisuus on, että se tulostaa lähes kaikki osansa.
118:45 - 118:47

Jos sinulla on yksi, voit
118:47 - 118:48

tehdä toisen ja lahjoittaa sen kaverillesi
118:48 - 118:51

ja lisäksi voit tulostaa monia käytännöllisiä asioita.
118:51 - 118:55

Aina perustaloustuotteista
118:55 - 118:59

jopa kokonaisen auton korin tulostamiseen asti kerralla.
118:59 - 119:02

Automatisoitua ja kehittynytta 3D-tulostamista on
119:02 - 119:05

mahdollisuus käyttää lähes jokaisella tuotantoalalla.
119:05 - 119:07

Myös kotien rakentamisessa.
119:08 - 119:10

Betonitulostin on
119:10 - 119:13

itse asiassa valmistusteknologia,
119:13 - 119:17

- ns. 3D-tulostin - jolla luodaan suoraan
119:17 - 119:21

kolmiuloitteisia esineitä tietokonemallista.
119:21 - 119:24

Betonitulostusta käyttämällä on mahdollista
119:24 - 119:27

rakentaa 200 neliömetrin talo
119:27 - 119:31

pelkästään koneella yhdessä päivässä.
119:31 - 119:36

Syynä ihmisten kiinnostukselle rakentamisen automatisointiin
119:36 - 119:39

ovat sen tuomat lukuisat edut.
119:39 - 119:43

Esimerkiski rakentaminen vaatii paljon työvoimaa
119:43 - 119:50

ja vaikka nykypäivänä se luo työpaikkoja,
119:50 - 119:55

siinä on omat ongelmansa.
119:55 - 120:00

Esimerkiksi rakennusalalla on kaikkkein vaarallisimmat työt.
120:00 - 120:03

Se menee jopa kaivostyön ja maatalouden edelle.
120:03 - 120:07

Siinä on korkeimmat kuolemantapausluvut lähes joka maassa.
120:08 - 120:10

Toisena ongelmana on jäte.
120:10 - 120:15

Keskimäärin USA:laisesta talosta syntyy rakennusjätettä 3 - 7 tonnia.
120:16 - 120:21

Rakennusalaa tutkiessa tämä vaikutus on suuri
120:21 - 120:25

ja tiedettävästi 40% kaikista materiaaleista
120:25 - 120:28

maailmassa käytetään rakennuksiin.
120:28 - 120:31

Se on suurta energian ja resurssien tuhlausta,
120:31 - 120:34

sekä tuottaa valtavaa vahinkoa ympäristölle.
120:34 - 120:39

Kotien rakentaminen vasaroin, nauloin ja puulla
120:39 - 120:44

nykypäivän teknologia huomioonottaen on absurdia
120:44 - 120:47

ja se toimii täysin työväenluokan ehdoilla,
120:47 - 120:50

mitä USA:n rakennustuotantoon tulee.
120:51 - 120:56

Hiljattain julkaistiin MIT:n taloustieteilijä David Autor:in tutkimus,
120:56 - 121:00

jossa todettiin keskiluokan olevan vanhentunut
121:00 - 121:03

ja automaation korvataavan sen.
121:04 - 121:07

Yksinkertaisesti koneistaminen on paljon ihmistyövoimaa
121:07 - 121:10

tuottavampaa, tehokkaampaa ja kestävämpää
121:10 - 121:13

lähes jokaisella nykytalouden osa-alueella.
121:13 - 121:17

Koneet eivät tarvitse rokotuksia, taukoja, vakuutuksia tai eläkkeitä.
121:17 - 121:19

Ne työskentelevät ympäri vuorokauden joka päivä.
121:20 - 121:22

Työn tuottavuus ja tarkkuus
121:22 - 121:25

on ihmisen tekemään työhön verrattuna vertaansa vailla.
121:26 - 121:29

Lopputulos: on vanhanaikaista ja epäkäytännöllistä
121:29 - 121:31

pitää ihmisiä tekemässä rutiininomaisia töitä.
121:31 - 121:34

Työttömyys - niin kovin yleinen ilmiö -
121:34 - 121:37

on pohjimmiltaan seurausta tästä
121:37 - 121:40

teknologisen tehokkuuden kehityksestä.
121:40 - 121:44

Vuosikausia ekonomistit ovat sivuuttaneet tämän kasvavan trendin,
121:44 - 121:47

jota voisi kutsua "teknologiseksi työttömyydeksi",
121:47 - 121:50

koska näytti aina siltä, että uusia toimialoja
121:50 - 121:53

syntyy työllistämään syrjäytetyt työntekijät.
121:53 - 121:56

Nykyään työt ovat keskittyneet palvelualalle,
121:56 - 122:00

joka työllistää n. 90% Suomen työvoimasta.
122:00 - 122:04

Tilanne on sama useimmissa teollisuusmaissa.
122:04 - 122:06

Mutta tätäkin toimialaa ravistelee
122:06 - 122:09

yhä kasvavissa määrin automatisoidut
122:09 - 122:13

kioskit, ravintolat ja kaupat.
122:13 - 122:15

Ekonomistit ovat viimein ottamassa
122:15 - 122:17

huomioon sen, minkä ovat vuosia kieltäneet:
122:17 - 122:21

Teknologinen työttömyys kiihdyttää
122:21 - 122:23

maailmanlaajuista työvoimakriisiä, joka on
122:23 - 122:26

seurausta maailmantalouden alavireestä,
122:26 - 122:28

ja mitä syvemmälle taantuma etenee,
122:28 - 122:31

sitä nopeammin toimialat koneellistuvat.
122:31 - 122:33

On jäänyt ymmärtämättä,
122:33 - 122:36

että mitä enemmän ihmisiä korvataan koneilla
122:36 - 122:38

rahan säästämiseksi, sitä heikompi
122:38 - 122:41

heidän ostovoimansa on.
122:41 - 122:43

Eli vaikka yhtiö kykenee tuottamaan
122:43 - 122:45

kaikkea halvemmalla,
122:45 - 122:48

on yhä harvemmilla rahaa ostaa mitään,
122:48 - 122:51

oli se miten halpaa tahansa.
122:51 - 122:54

Lopputuloksena on, että työn tekeminen
122:54 - 122:57

rahasta on hitaasti tulossa tiensä päähän.
122:57 - 122:59

Itse asiassa jos miettii
122:59 - 123:02

olemassa olevia töitä,
123:02 - 123:05

jotka voisi välittömästi automatisoida,
123:06 - 123:08

75% maailmanlaajuisesta työvoimasta
123:08 - 123:11

voitaisiin korvata koneilla heti.
123:12 - 123:15

Ja siksi resurssipohjaisessa taloudessa
123:15 - 123:18

ei ole lainkaan rahamarkkinajärjestelmää.
123:18 - 123:20

Ei rahaa ollenkaan...
123:20 - 123:21

Koska sille ei ole tarvetta.
123:21 - 123:23

Resurssipohjainen talous
123:23 - 123:26

ottaa huomioon automaation tehokkuuden
123:26 - 123:28

ja hyväksyy tarjoamansa
123:28 - 123:30

eikä taistele sitä vastaan, kuten nykyään.
123:31 - 123:33

Miksi? Koska on vastuutonta jättää
123:33 - 123:37

tehokkuus ja kestävyys huomiotta.
123:38 - 123:41

Täten palaamme takaisin kaupunkijärjestelmäämme.
123:41 - 123:43

Keskellä on pääkupoli,
123:43 - 123:45

joka ei pidä sisällään ainoastaan
123:45 - 123:48

opintotiloja ja liikennekeskusta,
123:48 - 123:50

vaan myös keskustietokoneen,
123:50 - 123:52

joka pyörittää kaupungin teknistä järjestelmää.
123:52 - 123:56

Kaupunki on itse asiassa yksi suuri automatisoitu kone.
123:56 - 123:58

Sillä on tunnistimet kaikissa teknisissä vyöhykkeissä
123:58 - 124:00

tarkkailemassa arkkitehtuurin kehitystä,
124:00 - 124:04

energiavalikoimaa, tuotantoa, jakelua yms.
124:04 - 124:07

Pitäisikö ihmisten valvoa näitä toimintoja
124:07 - 124:10

toimintahäiriöiden ja vastaavien varalta?
124:10 - 124:11

Luultavasti kyllä.
124:11 - 124:13

Mutta valvonnan määrä vähentyisi
124:13 - 124:15

ajan kanssa laitekehityksen myötä.
124:15 - 124:17

Kuitenkin ehkä noin 3% nykyisistä
124:17 - 124:19

kaupungin asukkaista tarvittaisiin
124:20 - 124:22

tähän työhön ongelmien ilmetessä.
124:22 - 124:24

Ja voin vakuuttaa teille:
124:24 - 124:26

talousjärjestelmässä, joka on
124:26 - 124:28

oikeasti kehitetty pitämään ihmisistä huolta
124:29 - 124:31

ja turvaamaan hyvinvointia
124:31 - 124:33

ei tarvitse alistua yksityisiin
124:33 - 124:35

diktatuureihin päivästä toiseen...
124:35 - 124:38

tai yleensä tekniikan tai yhteiskunnan
124:38 - 124:40

kannalta tarpeettomaan työhön,
124:41 - 124:44

taistellen olemattoman velkataakan kanssa
124:44 - 124:46

vain toimeentulon tähden.
124:46 - 124:50

Lupaan teille: ihmiset tulevat tekemään töitä vapaaehtoisesti
124:50 - 124:53

ylläpitääkseen ja parantaakseen järjestelmää,
124:53 - 124:56

joka oikeasti pitää heistä huolta.
124:57 - 125:00

Ja 'kannustimesta' puhuttaessa
125:00 - 125:02

törmäämme yleiseen uskomukseen:
125:02 - 125:04

Jos yksilöllä ei ole olemassa ulkopuolista painetta
125:04 - 125:07

"työskennellä elantonsa eteen",
125:07 - 125:09

ihmiset vain istuisivat tekemättä mitään
125:09 - 125:12

lihoen ja laiskistuen.
125:12 - 125:14

Tämä on kuitenkin hölynpölyä.
125:14 - 125:17

Nykyajan työnteon järjestelmä
125:17 - 125:19

oikeastaan luo laiskuutta, eikä
125:19 - 125:22

poista sitä.
125:22 - 125:24

Kun olimme lapsia
125:24 - 125:27

täynnä kiinnostusta ymmärtää elämää ympärillämme,
125:27 - 125:30

väsäsimme ja tutkimme...
125:30 - 125:33

Mutta ajan kuluessa järjestelmä pakotti meidät
125:33 - 125:36

selvittämään, kuinka tehdä rahaa.
125:36 - 125:38

Ja niin varhaisopetuksesta lähtien
125:38 - 125:41

aina yliopisto-opintoihin asti sinua rajoitetaan.
125:41 - 125:44

Vain jotta voisit palvella
125:44 - 125:46

rattaana koneistossa, jossa
125:46 - 125:49

työn hedelmät siirtyvät 1% haltuun.
125:49 - 125:52

Tieteelliset tutkimukset ovat todistaneet,
125:52 - 125:55

ettei ihmisiä motivoi rahallinen palkinto
125:55 - 125:58

pyrkiessämme kekseliäisyyteen ja luovuuteen.
125:58 - 126:00

Luominen itsessään toimii palkintona.
126:01 - 126:04

Raha näyttää toimivan palkintona vain
126:04 - 126:06

itseään toistavissa, tyhjänpäiväisissä rutiineissa -
126:06 - 126:10

rooleissa, jotka olemme voineet nähdä koneiden korvaavan.
126:10 - 126:12

Kun puhumme kekseliäisyydestä,
126:12 - 126:15

ihmismielen todellisesta hyödyntämisestä,
126:15 - 126:18

rahakannustimen on todistettu olevan haitaksi,
126:18 - 126:21

luovaa ajattelua häiritsevänä ja vähentävänä tekijänä.
126:21 - 126:24

Tämä saattaisi selittää miksi Nicola Tesla, Wrightin veljekset
126:24 - 126:27

ja muut keksijät, jotka ovat antaneet suunnatoman
126:27 - 126:28

paljon nykymaailmalle,
126:28 - 126:32

eivät koskaan ilmentäneet rahallista motivaatiota tehdä niin.
126:32 - 126:35

Raha on oikeastaan valheellinen kannustin
126:35 - 126:38

ja aiheuttaa 100 kertaa enemmän vääristymiä
126:38 - 126:40

kuin myötävaikutuksia.
126:42 - 126:45

Huomenta oppilaat. Istukaahan alas.
126:45 - 126:48

Ensimmäiseksi haluan kiertää huoneessa
126:48 - 126:52

ja kysyä, mitä kukin haluaa olla isona.
126:52 - 126:54

Kuka haluaisi olla ensimmäinen?
126:54 - 126:56

Entäs sinä, Sarah?
126:56 - 127:01

Haluan isona olla töissä McDonaldsilla, kuten äitinikin!
127:01 - 127:04

Vanha perinnekö?
127:04 - 127:06

Entäs sinä Linda?
127:06 - 127:08

Minusta tulee
127:08 - 127:11

newyorkilainen katuhuora!
127:11 - 127:13

Kaunotar vai?
127:13 - 127:15

Todella kunnianhimoista.
127:15 - 127:17

Entäs Tommy?
127:17 - 127:19

Minusta tulee isona
127:19 - 127:21

rikas elitistinen liikemies ja työskentelen
127:21 - 127:23

Wall Streetillä ja teen voittoa
127:23 - 127:25

muiden maiden talousromahduksilla.
127:25 - 127:26

Yritteliästä!
127:26 - 127:30

Hienoa nähdä monikulttuurista kiinnostusta!
127:32 - 127:34

Kulttuurin uhrit
127:34 - 127:36

Kuten aikaisemmin on mainittu, resurssipohjaisessa
127:36 - 127:40

taloudessa yhteiskunnan ongelmat ratkaistaan tieteellisesti,
127:40 - 127:43

eikä se rajoitu pelkästään tekniseen tehokkuuteen.
127:44 - 127:46

Siinä otetaan huomioon myös suora
127:46 - 127:49

ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvointi ja mitä siihen kuuluu.
127:50 - 127:52

Mitä hyötyä on yhteiskuntajärjestelmästä, jos se ei
127:52 - 127:56

lopulta tuotakaan onnellisuutta ja rauhanomaista yhdessäoloa?
127:56 - 127:58

On tärkeää painottaa,
127:58 - 128:00

että poistamalla rahajärjestelmän
128:00 - 128:03

ja tarjoamalla elämän perustarpeet
128:03 - 128:05

voisimme nähdä melkein heti maaimanlaajuisen
128:05 - 128:08

rikollisuuden vähenevän 95%:lla.
128:08 - 128:12

Ei olisi mitään varastettavaa, kavallettavaa, huijattavaa tms.
128:12 - 128:15

95% vangeista lusivat nykyään
128:15 - 128:18

rahaan liittyvistä- tai huumausainerikoksista.
128:18 - 128:23

Huumeiden käyttö on häiriö, ei rikos.
128:23 - 128:25

Entäs sitten loput 5%?
128:25 - 128:27

Ne oikeasti väkivaltaiset...
128:27 - 128:29

Usein joidenkin silmissä väkivaltaiset
128:29 - 128:31

ovat sellaisia luonnostaan...
128:31 - 128:35

Ovatko he vain "pahoja"?
128:35 - 128:40

Rehellisesti sanottuna olen sitä mieltä, että
128:40 - 128:44

väkivallan moraalinen arviointi
128:44 - 128:47

on ajanhukkaa, koska
128:47 - 128:50

se ei edesauta pätkän vertaa
128:50 - 128:54

ymmärtämystämme väkivaltaisen käytöksen
128:54 - 128:58

syistä tai ehkäisystä.
128:58 - 129:02

Ihmiset kysyvät, uskonko rikollisten armahtamiseen.
129:02 - 129:04

Vastaukseni siihen on, että
129:04 - 129:07

"Ei, en usko anteeksiantoon sen enempää
129:07 - 129:10

kuin tuomitsemiseenkaan."
129:10 - 129:13

Vain jos me yhteiskuntana,
129:13 - 129:16

alamme kohdella väkivaltaa,
129:16 - 129:20

terveydenhuollollisena ennaltaehkäistävänä ongelmana,
129:20 - 129:23

eikä moraalisena "pahuutena";
129:23 - 129:26

Vain jos muutamme omia asenteitamme,
129:26 - 129:28

olettamuksiamme ja arvojamme;
129:28 - 129:32

Vain silloin pystymme vähentämään väkivaltaa.
129:32 - 129:35

Tällä hetkellä vain
129:35 - 129:37

yllytämme siihen.
129:37 - 129:40

Mitä enemmän haetaan oikeutta, sitä enemmän loukkaannutaan,
129:40 - 129:42

koska oikeutta ei ole olemassakaan.
129:42 - 129:46

Asiat vain ovat niinkuin ne ovat. Siinä se.
129:46 - 129:50

Toisin sanoen jos ihmisistä on tehty rasistisia kiihkoilijoita,
129:50 - 129:53

jos heidät on kasvatettu sitä edistävässä ympäristössä,
129:53 - 129:55

miksi syyttää heitä siitä?
129:55 - 129:58

He ovat kulttuurin uhreja.
129:58 - 130:00

Siksi heitä täytyy auttaa.
130:00 - 130:04

Meidän täytyy uudelleensuunnitella
130:04 - 130:06

häiriökäyttäytymistä tuottava ympäristö.
130:06 - 130:07

Ongelma
130:07 - 130:09

on siinä, ei vankilaan lukitsemisessa.
130:10 - 130:13

"Tuomari", "lakimies" ja
130:13 - 130:15

"valinnan vapaus" ovat vaarallisia käsitteitä.
130:15 - 130:20

Ne antavat harhaanjohtavaa tietoa.
130:20 - 130:23

Ei voi sanoa, että joku "on paha" tai "sarjamurhaaja".
130:23 - 130:25

Sarjamurhaajaksi ei synnytä.
130:25 - 130:30

Sotilaista tulee sarjamurhaajia konekiväärin kanssa.
130:30 - 130:33

Heistä tulee tappokoneita, mutta kukaan
130:33 - 130:35

ei ajattele heitä murhaajina tai palkkatappajina,
130:35 - 130:37

koska tappaminen on "luonnollista" sotilaalle.
130:37 - 130:39

Joten syytämme ihmisiä.
130:39 - 130:42

Sanomme: "Tuo tyyppi oli natsi, hän kidutti juutalaisia."
130:42 - 130:45

Ei vaan hänet oli kasvatettu kiduttamaan juutalaisia.
130:45 - 130:48

Jos luullaan että ihmiset
130:48 - 130:51

tekevät yksilöllisiä valintoja
130:51 - 130:53

ja ovat vapaita tekemään niitä...
130:53 - 130:56

ilman minkäänlaisia vaikutteita,
130:56 - 130:58

en voi ymmärtää sitä.
130:58 - 131:02

Meidän kaikkien jokaiseen päätökseen vaikuttaa
131:02 - 131:05

kulttuuri, jossa elämme, vanhempamme
131:05 - 131:07

ja vallalla olevat arvot.
131:07 - 131:11

Tästä johtuen ei voi olla riippumattomia valintoja.
131:11 - 131:14

Mikä on maailman paras maa? Oikea vastaus:
131:14 - 131:16

"En ole käynyt kaikkialla enkä tunne
131:16 - 131:20

muita kulttuureita tarpeeksi, jotta voisin vastata."
131:20 - 131:22

En tiedä kenekään sanovan näin.
131:22 - 131:25

He sanovat että: "Se on vanha kunnon Suomi!
131:25 - 131:26

Maailman paras valtio!"
131:26 - 131:29

Ei kokemuksia... "Oletko käynyt Intiassa?" - "En."
131:29 - 131:30

"Oletko käynyt Englannissa?" - "En."
131:30 - 131:32

"Oletko käynyt Ranskassa?" - "En."
131:32 - 131:34

"Eli miten perustelet olettamuksesi?"
131:34 - 131:36

He eivät osaa vastata - he suuttuvat!
131:36 - 131:37

He sanovat: "Hemmetti! Kuka sinä olet
131:37 - 131:40

kertomaan mitä minun pitäisi ajatella?!"
131:40 - 131:42

Ei unohdeta että ihmisillä on ajatusvirheitä.
131:42 - 131:45

He eivät ole vastuussa vastauksista;
131:45 - 131:48

he ovat kulttuurin uhreja, eli ts.
131:48 - 131:51

kulttuuri on vaikuttanut heihin.
132:09 - 132:16

Osa 4: Nousu
132:18 - 132:20

Kun käsitellään resurssipohjaista taloutta
132:20 - 132:23

esitetään yleensä tiettyä väitteitä.
132:23 - 132:25

Kröhöm!
132:25 - 132:27

Kröhöm! Hei!
132:27 - 132:29

Odotas vähän!
132:29 - 132:34

Minä tiedän tämän. Tämä on kuule Marxismia.
132:34 - 132:38

Stalin tappoi 800 miljoonaa ihmistä tällaisten ideoiden takia...
132:38 - 132:42

Isäni kuoli Gulagissa!
132:42 - 132:44

Kommunisti! Fasisti!
132:44 - 132:46

Et pidä Suomesta, sinun pitäisi lähteä!
132:46 - 132:47

No niin, rauhoitutaan nyt kaikki...
132:47 - 132:49

Kuolema uudelle maailmanjärjestykselle!
132:49 - 132:51

Kuolema uudelle maailmanjärjestykselle!
132:51 - 132:53

Ja kun yleisön järjettömyys
132:53 - 132:55

kasvoi, shokissa ja hämmentyneenä:
132:55 - 132:58

yhtäkkiä kertoja sai kohtalokkaan sydänkohtauksen.
133:00 - 133:05

Ilmeisen kommunistinen propagandafilmi loppui.
133:06 - 133:09

Järjestelmävirhe
133:11 - 133:13

Varmuuskopiointi aloitettu - Palautettu
133:14 - 133:17

Mutta tiedätkö, että olen sanonut tuollaisia asioita ihmisille
133:17 - 133:19

"aivoriihi"-tyyppisissä tilanteissa,
133:19 - 133:23

eli nämä Rooman Klubit ja muut sellaiset...
133:23 - 133:25

he sanovat "Marxilainen!"
133:25 - 133:27

Mitä? Marxilainen? Mistä he sen saivat päähänsä?
133:27 - 133:30

He ajattelivat vertauskuvaa ja pitävät siitä kiinni,
133:30 - 133:33

kuin se olisi Graalin malja;
133:33 - 133:35

se on niin helppoa ymmärtää.
133:35 - 133:38

Minulta kysytään olenko sosialisti, kommunisti tai kapitalisti?
133:38 - 133:41

En mikään noista. Miksi ajattelet,
133:41 - 133:43

että nuo ovat ainoat vaihtoehdot?
133:43 - 133:45

Kaikki nuo poliittiset käsitteet on luotu
133:45 - 133:47

sellaisten kirjoittajien toimesta, jotka olettivat meidän elävän
133:47 - 133:50

luonnonvaroiltaan rajattomalla planeetalla.
133:50 - 133:53

Yhdessäkään noista poliittisista periaatteista
133:53 - 133:57

ei edes harkita, että jostain saattaisi tulla puutetta.
133:57 - 134:01

Olen sitä mieltä, että kommunismi, sosialismi, vapaakauppa ja fasismi
134:01 - 134:04

ovat osa yhteiskuntaevoluutiota.
134:04 - 134:06

Emme voi hypätä
134:06 - 134:08

kulttuurista toiseen,
134:08 - 134:10

vaan välimuotoja tulee väistämättä.
134:10 - 134:12

Ennen mitään "-ismiä" meillä on oltava
134:12 - 134:14

elämän perusta ja kuten juuri kaikkein
134:14 - 134:16

helpoiten kuvailin, niin kaikki ehdot
134:16 - 134:17

seuraavalle henkäisyllesi,
134:17 - 134:20

sisältäen hengitettävän ilman,
134:20 - 134:23

tarpeellisen veden, turvallisuuden
134:23 - 134:25

ja saavutettavan koulutuksen,
134:25 - 134:28

eli kaikki jakamamme ja käyttämämme asiat,
134:28 - 134:31

mitä ilman elämä yhdessäkään kulttuurissa ei voi toimia.
134:31 - 134:35

Joten on palattava elämän perustaan,
134:35 - 134:38

eikä se ole mikään "-ismi".
134:38 - 134:41

Kyse on "ihmishengen arvottamisesta".
134:42 - 134:43

Sopimatonta käytöstä
134:44 - 134:46

On historiallisesti todennettavissa,
134:46 - 134:49

että minkä tahansa yhteiskunnan
134:49 - 134:51

vallalla oleva kulttuuri heijastaa
134:51 - 134:54

valtaa pitävän ryhmän etua.
134:54 - 134:56

Orjakulttuurissa uskomukset
134:56 - 134:59

ihmisistä, ihmisoikeuksista jne.,
134:59 - 135:03

heijastivat orjien omistajien tarpeita.
135:03 - 135:05

Kun taas sellaisessa yhteiskunnassa, jossa
135:05 - 135:11

tietyt ihmiset ovat vallassa ja hallitsevat miljoonien
135:11 - 135:14

elämää ja näiden työpanoksesta kertyviä tuottoja,
135:14 - 135:16

niin yleisesti hyväksytyt periaatteet heijastavat
135:16 - 135:19

valtaapitävien tarvetta.
135:19 - 135:22

Eli kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla
135:22 - 135:25

ajatukset psykologiasta,
135:25 - 135:28

sosiologiasta, historiasta,
135:28 - 135:31

taloustieteistä ja politiikasta heijastavat
135:31 - 135:35

lähtökohtaisesti tiettyjä eliitin intressejä.
135:35 - 135:38

Ja liiaksi kyseenalaistavia teoreetikkoja
135:38 - 135:41

usein kartellaan tai
135:41 - 135:44

heidät nähdään eräänlaisina "radikaaleina".
135:44 - 135:46

Kulttuurissa vallalla olevilla arvoilla
135:46 - 135:48

on taipumus tukea ja ylläpitää
135:48 - 135:50

niitä asioita, joista kulttuurissa palkitaan.
135:50 - 135:52

Ja yhteiskunnassa, jossa menestys ja
135:52 - 135:55

asema määritellään omaisuuden perusteella,
135:55 - 135:57

ei yhteiskunnallisella panoksella,
135:57 - 136:02

on helppoa ymmärtää, miksi nykymaailmamme tila on tällainen.
136:02 - 136:04

Kyseessä on häiriö arvojärjestelmässämme.
136:04 - 136:06

Se on täysin luonnosta irtautunut.
136:06 - 136:09

Ihmisten ja yhteiskunnan terveys ovat täysin
136:09 - 136:12

toissijaisia verrattuna haitallisiin arvoihin, joita ovat
136:12 - 136:15

keinotekoinen vauraus ja rajaton kasvu.
136:15 - 136:17

Ja tämä sairaus on nyt levittäytynyt
136:17 - 136:20

viruksen lailla ympäri hallintoa,
136:20 - 136:24

mediaa, viihdemaailmaa ja jopa tiedeyhteisöä.
136:24 - 136:26

Ja tähän rakenteeseen on
136:26 - 136:28

sisällytettynä kaikenlaiselta
136:28 - 136:30

häiritsemiseltä suojaavat mekanismit.
136:30 - 136:33

Rahatalous-uskonnon oppipojat
136:33 - 136:36

ja itseoikeutetut järjestelmän vartijat
136:36 - 136:40

etsivät jatkuvasti keinoja estää heidän uskoansa
136:40 - 136:43

häiritseviä ajatusmalleja.
136:43 - 136:47

Yleisimpänä näistä on heijastunut kahtiajako.
136:47 - 136:50

Jos et ole Porvari, olet Duunari.
136:50 - 136:53

Jos et ole kristitty, olet kenties satanisti
136:53 - 136:55

ja jos uskot yhteiskuntaamme voitavan parantaa huomattavasti,
136:55 - 136:57

kuten kenties - ajatusta
136:57 - 136:59

jokaisen huomioon ottamisesta?
136:59 - 137:01

olet vain "Utopisti".
137:01 - 137:04

Kaikista salakavalin näistä on:
137:04 - 137:06

jos et tue "vapaata markkinataloutta",
137:06 - 137:09

olet itse vapautta vastaan.
137:09 - 137:11

Uskon vapauteen!
137:11 - 137:13

Aina kun kuulet sanan "vapaus"
137:13 - 137:15

tai termin "hallituksen väliintulo" mainittavan jossain
137:15 - 137:20

se voidaan tulkita:
137:20 - 137:23

estät maksimaalisen lisärahan tekemisen rahasta
137:23 - 137:27

yksityiselle rahan haltijoille.
137:28 - 137:30

Niin se on. He sanovat myös:
137:30 - 137:31

"Tarvitsemme lisää mukavuuksia ihmisille";
137:31 - 137:36

"Tämä on vapaus vastaan tyrannia" jne.
137:36 - 137:38

Joka kerta sen voi tulkita näin ja uskon
137:38 - 137:41

siitä löytyvän selvän vastaavuussuhteen
137:41 - 137:43

aina heidän käyttäessän sitä.
137:43 - 137:46

Tätä voisimme tietyssä mielessä kutsua:
137:46 - 137:51

Valtaapitäväksi arvon ja ymmärryksen muotosäännöksi.
137:51 - 137:54

Se hallitsee heidän omaa syvällistä tuntemustaan asiasta,
137:54 - 137:56

joten he voivat sanoa: "En tarkoittanut sitä ollenkaan!".
137:56 - 137:58

Itse asiassa näin he tekevät.
137:58 - 138:00

Aivan kuin puhuisimme kieliopista
138:00 - 138:02

ja seuraisimme sen sääntöjä
138:02 - 138:04

ymmärtämättä niitä...
138:04 - 138:08

eli meillä on kuitenkin ns. "Valtaapitävä arvon muotosääntö",
138:08 - 138:12

joka alleviivaa tämän. Aina kun he käyttävät näitä sanoja:
138:12 - 138:15

"hallituksen väliintulo", "vapauden puute", "vapaus",
138:15 - 138:18

"edistyminen" tai "kehitys",
138:18 - 138:23

ne voidaan kaikki tulkita takaisin siihen.
138:23 - 138:26

Tietenkin kun kuulet sanan "vapaus"
138:26 - 138:28

sillä on taipumus olla samassa lauseessa
138:28 - 138:30

jonkin "demokratiaksi" kutsutun kanssa.
138:30 - 138:33

On kiehtovaa kuinka ihmiset näyttävät uskovan,
138:33 - 138:35

että heillä oikeasti on oleellinen
138:35 - 138:38

vaikutus hallituksen tekemisiin.
138:38 - 138:40

Unohdetaan, että järjästelmämme perusluonne
138:40 - 138:43

on tarjoata kaikki myytäväksi.
138:43 - 138:46

Ainoa merkityksellinen ääni on rahalla,
138:46 - 138:48

eikä ole väliä, kuika paljon aktivistit
138:48 - 138:51

huutavat etiikasta ja vastuullisuudesta.
138:51 - 138:55

Markkinataloudessa jokainen lainsäätäjä
138:55 - 138:58

ja täten jokainen hallitus on kaupan.
138:58 - 139:02

Vuodesta 2007 pankkien pelastustoimiin
139:02 - 139:04

on käytetty 20 triljoonaa dollaria.
139:04 - 139:06

Tämä summa olisi voitu käyttää muuttamaan
139:06 - 139:09

esimerkiksi maailmanlaajuinen energiantuotanto
139:09 - 139:10

täysin uusiutuviin energianlähteisiin,
139:10 - 139:13

mutta nyt se meni täysin yhteiskuntaa
139:13 - 139:15

hyödyttämättömille toimielimille,
139:15 - 139:17

jotka voitaisiin poistaa heti
139:17 - 139:20

ilman että kukaan niitä kaipaisi.
139:20 - 139:22

Silti ihmiset uskovat sokeasti, että politiikka ja
139:22 - 139:28

poliitikot ovat olemassa yleisen hyvän takia.
139:28 - 139:31

On tosiasia, että politiikka on bisnestä
139:31 - 139:34

- aivan kuten kaikki muukin markkinataloudessa -
139:34 - 139:38

ja he välittävät ennen kaikkea omista eduistaan.
139:38 - 139:43

Rehellisesti sanottuna, en usko poliittiseen toimintaan.
139:43 - 139:46

Järjestelmä supistuu ja laajenee kuten haluaa.
139:46 - 139:48

Se mukautuu näihin muutoksiin.
139:48 - 139:50

Näen, että kansalaisoikeusliike on vain myönnytys
139:50 - 139:52

niiltä, jotka omistavat tämän maan.
139:52 - 139:55

Luulen, että he näkevät mikä ajaa heidän etujaan;
139:55 - 139:58

he tietävät, että tietty määrä vapautta vaikuttaa hyvältä.
139:58 - 140:01

Illuusio vapaudesta: annetaan heidän äänestää kerran vuodessa,
140:01 - 140:04

jotta heillä olisi merkityksetön illuusio vaikuttamisesta.
140:04 - 140:08

Merkityksetön valinta: toimimme kuin orjat ja sanomme:
140:08 - 140:11

"Äänestin." Vaikka väittelyn rajat tässä maassa piirretään
140:11 - 140:13

ennen kuin väittely edes alkaa ja kaikki muut
140:13 - 140:15

sivuutetaan sekä leimataan näyttämään
140:15 - 140:18

kommunisteilta tai muuten epäluotettavilta.
140:18 - 140:20

"Pöpi", siinä on sana...
140:20 - 140:22

ja nyt se on "salaliitto". - Keksitty juttu -
140:22 - 140:25

Se on muotoiltu tarkoittamaan jotain kiellettyä keskustelunaihetta:
140:25 - 140:28

vaikutusvailtaiset henkilöt kokoontuisivat tekemään suunnitelmia!
140:28 - 140:33

Mahdotonta. Olet vainoharhainen. Olet salaliittohullu!
140:34 - 140:37

Kaikista tämän järjestelmän puolustusmekanismeista
140:37 - 140:40

kaksi nousee esiin jatkuvasti.
140:40 - 140:44

Ensimmäinen on se, että järjestelmä on ollut edellytyksenä materiaaliselle
140:44 - 140:47

kehitykselle, jonka olemme saavuttaneet tällä planeetalla.
140:47 - 140:49

Oikeastaan ei.
140:49 - 140:52

On olemassa kaksi perustavaa syytä,
140:52 - 140:55

jotka ovat luoneet lisääntyneen "vaurauden"
140:55 - 140:57

ja väestönkasvun, jonka näemme tänä päivänä.
140:58 - 141:01

Yksi: tuotantoteknologian eksponentiaalinen kehittyminen
141:01 - 141:04

ja sen seurauksena tieteellinen kekseliäisyys.
141:04 - 141:09

Kaksi: hiilivetyenergian hyödyntäminen,
141:09 - 141:13

joka mudostaa perustan koko nykyiselle energiantuotannollemme.
141:13 - 141:15

Vapaa markkinatalous, kapitalismi, rahamarkkina-
141:15 - 141:18

järjestelmä - miksi sitä halutaankin kutsua -
141:18 - 141:21

on vain ratsastanut näiden tapahtumien aalloilla
141:21 - 141:25

tuoden mukanaan vääristyneen kannustinjärjestelmän ja äärimmäisen
141:25 - 141:30

epätasa-arvoisen menetelmän käyttää ja jakaa hyödykkeitä.
141:30 - 141:34

Toinen puolustuskeino on silmitön ennakkoluulo
141:34 - 141:36

vuosien propagandan tuloksena,
141:36 - 141:39

joka auttaa näkemään kaikki muut yhteiskuntajärjestelmät
141:39 - 141:41

tienä "tyranniaan",
141:41 - 141:45

johon yhdistetään Stalinin, Maon ja Hitlerin kaltaisia nimiä yhdessä heidän
141:45 - 141:47

aiheuttamiensa kuolinlukujen kanssa.
141:47 - 141:50

Niin tyrannimaisia kuin nämä ihmiset
141:50 - 141:54

ja heidän yhteiskunnalliset näkemyksensä olivatkaan,
141:54 - 141:56

puhuttaessa kuoleman aiheuttajista
141:56 - 141:58

-järjestelmällisestä
141:58 - 142:00

ihmisten massamurhasta -
142:00 - 142:05

Mikään historiassa ei vedä vertoja sille mitä näemme nyt.
142:05 - 142:10

Nälänhädät: viime vuosisadalta lähtien
142:10 - 142:13

niitä ei ole aiheuttanut ruoan puute.
142:13 - 142:16

Ne on aiheuttanut suhteellinen köyhyys.
142:16 - 142:20

Taloudelliset resurssit jaettiin niin epäoikeudenmukaisesti,
142:20 - 142:24

ettei köyhillä ollut tarpeeksi rahaa
142:24 - 142:26

ostaa ruokaa, jota oli tarjolla
142:26 - 142:29

kaikille maksukykyisille.
142:30 - 142:32

Tämä on esimerkkinä rakenteellisesta väkivallasta.
142:32 - 142:37

Toinen esimerkki: Afrikassa ja muilla alueilla
142:37 - 142:40

- keskityn erityisesti Afrikkaan -
142:40 - 142:43

kymmenet miljoonat kuolevat AIDS:iin.
142:43 - 142:45

Miksi he kuolevat?
142:45 - 142:47

Ei siksi ettemme osaisi hoitaa AIDS:ia.
142:47 - 142:51

Miljoonia ihmisiä elää varakkaissa maissa
142:51 - 142:55

tullen erittäin hyvin toimeen
142:55 - 142:57

sairautta hoitavien lääkkeiden avulla.
142:57 - 143:00

Afrikassa AIDS:iin kuolevat ihmiset
143:00 - 143:03

eivät kuole HI-viruksesta johtuen...
143:03 - 143:06

He kuolevat, koska heillä ei ole rahaa
143:06 - 143:09

elintärkeisiin lääkkeisiin.
143:09 - 143:11

Gandhi näki tämän. Hän sanoi:
143:11 - 143:16

"Tappavin väkivallan muoto on köyhyys."
143:16 - 143:18

Ja se on täysin totta.
143:18 - 143:23

Köyhyys tappaa enemmän kuin historiamme sodat;
143:23 - 143:26

enemmän kuin murhaajat kautta aikain;
143:26 - 143:29

enemmän kuin itsemurhat historiassa...
143:29 - 143:32

Rakenteellinen väkivalta ei vain tapa enemmän ihmisiä,
143:32 - 143:35

kuin kaikki käyttäytymiseen liityvä väkivalta yhteensä.
143:35 - 143:38

Rakenteellinen väkivalta on myös pääsyy
143:38 - 143:41

käyttäytymiseen liittyvään väkivaltaan.
143:43 - 143:46

Öljyhuipun jälkeen
143:47 - 143:51

Öljy on perusta
143:51 - 143:55

ja osa yhteiskuntamme rakenteita.
143:55 - 144:00

Öljystä ja maakaasusta saatua hiilivetyenergiaa kuluu 10 kaloria
144:00 - 144:04

jokaiseen teollisuusmaissa syömäämme kaloriin.
144:04 - 144:07

Lannoitteet valmistetaan maakaasusta.
144:07 - 144:09

Hyönteismyrkyt tehdään öljystä.
144:09 - 144:12

Öljyä kuluttavia koneita käytetään maanviljelyssä,
144:12 - 144:14

kuljetuksissa ja pakkaamisessa. Ruoka kääritään
144:14 - 144:17

muoviin, joka tehdään öljystä.
144:17 - 144:19

Jokaisessa autonrenkaassa on 26 litraa öljyä.
144:19 - 144:23

Öljy on läsnä kaikkialla ja sen ansiosta
144:23 - 144:25

lähes 7 miljardia ihmistä elää
144:25 - 144:28

planeetallamme juuri nyt.
144:28 - 144:30

Tämän halvan ja helpon energian käyttöönotto,
144:30 - 144:32

joka vastaa itse asiassa
144:32 - 144:36

miljoonia kellon ympäri työskenteleviä orjia,
144:36 - 144:40

muutti maailmaamme radikaalisti viime vuosisadalla
144:40 - 144:43

ja ihmisten määrä on samalla 10-kertaistunut.
144:43 - 144:48

Kuitenkin vuonna 2050 öljyllä voidaan ylläpitää
144:48 - 144:50

enää alle puolta maailman
144:50 - 144:52

väestöstä nykyisellä elämäntyylillä.
144:52 - 144:57

Joten elämäntyylin muutoksen mittakaava on valtava.
144:57 - 145:01

Maailmassa käytetään tällä hetkellä kuusi tynnyriä öljyä uutta kohden.
145:01 - 145:03

Viisi vuotta sitten käytettiin neljä tynnyriä
145:03 - 145:05

öljyä uutta kohden.
145:05 - 145:07

Vuosi tästä eteenpäin, niin käytetään
145:07 - 145:09

kahdeksan tynnyriä öljyä uutta kohden.
145:09 - 145:11

Minua häiritsee
145:11 - 145:16

maailman valtioiden ja teollisuusjohtajien todellisen
145:16 - 145:20

yrityksen puute tehdä mitään erilailla.
145:20 - 145:24

Meillä on jo näitä ns. yrityksiä rakentaa lisää tuulivoimaa
145:24 - 145:27

ja ehkä käyttää vuorovesiä...
145:27 - 145:31

Meillä on yrityksiä tehdä autoistamme vähän suorituskykyisempiä,
145:31 - 145:34

mutta mikään ei oikein näytä
145:34 - 145:36

vallankumoukselliselta - muutokset ovat vähäisiä
145:36 - 145:38

ja uskon sen olevan kohtalaisen pelottavaa.
145:38 - 145:42

Näitä hallituksia johdattelevat taloustieteilijät
145:42 - 145:45

eivät arvosta tällaista puheenaihetta
145:45 - 145:50

ja yrittävät kannustaa kuluttamaan palauttaakseen aiemman vaurauden
145:50 - 145:53

toivoen saavansa menneen takaisin.
145:53 - 145:57

He painavat aina vain lisää rahaa ilman mitään vakuuksia.
145:57 - 145:59

Niinpä jos talous elpyy ja
145:59 - 146:01

toipuu, sekä kuuluisa talouskasvu jatkuu,
146:01 - 146:03

niin se on vain lyhytaikaista, eli
146:04 - 146:07

hyvin lyhyessä ajassa, muutamassa kuukaudessa
146:07 - 146:11

vuosien sijaan törmätään taas tarjonnan muuriin:
146:11 - 146:13

tulee uusi hinnannousu
146:13 - 146:15

ja entistä syvempi lama. Uskonkin
146:15 - 146:17

meidän siirtyvän rajuun lamakierteeseen.
146:17 - 146:19

Talouskasvussa tulee siis katto - hintapiikki -
146:19 - 146:21

ja kaikki menee alas. Tämä on nykytilanteemme.
146:21 - 146:25

Sitten se alkaa jälleen kasvaa, mutta samalla syntyy
146:25 - 146:29

alue missä on mahdotonta tuottaa halpaa energiaa.
146:29 - 146:32

Olemme huippukohdassa - öljyntuotannon alamäen äärellä.
146:32 - 146:35

Ei ole mitään keinoa pumpata öljyä nopeammin ja enemmän,
146:35 - 146:39

mikä tarkoittaa kehityksen pysähtymistä. Öljyn hinta tippuu,
146:39 - 146:45

kuten tapahtuikin v.2009 alussa. Kun talouden "toipuminen" alkaa,
146:45 - 146:47

öljyn hinta hiljalleen taas nousee.
146:47 - 146:49

Se on viimeaikoina pyörinyt 80 dollarissa
146:49 - 146:52

tynnyriltä ja näemme, että jopa tässä hinnassa
146:52 - 146:54

- taloudellisen romahduksen vuoksi -
146:54 - 146:56

ihmisillä on vaikeuksia maksaa tuota hintaa.
146:56 - 147:01

Maailman öljyntuotanto on nyt noin 86 miljoonaa tynnyriä päivässä.
147:01 - 147:04

10 vuoden jakson aikana noin 14 miljoonaa
147:04 - 147:08

tynnyriä päivässä täytyy korvata jollakin.
147:09 - 147:12

Ei ole olemassa mitään, mikä voisi korvata edes
147:12 - 147:15

yhtä prosenttia sellaisesta tarpeesta.
147:15 - 147:17

Ellemme tee jotakin todella nopeasti,
147:17 - 147:21

syntyy valtava energiavaje.
147:21 - 147:25

Minusta suurin virhe on se,
147:25 - 147:29

että noin vuosikymmen sitten ei tunnistettu, että tarvitaan
147:29 - 147:30

yhteinen ponnistus
147:30 - 147:32

kestävien energiamuotojen löytämiseksi.
147:32 - 147:35

Uskon että se tulee olemaan lastenlastemme
147:35 - 147:40

ihmettelyn kohde. "Tiesitte että olitte
147:40 - 147:42

tekemisissä rajallisen raaka-aineen kanssa.
147:42 - 147:45

Miten ihmeessä oikein olitte voineet rakentaa taloutenne
147:45 - 147:49

jonkin sellaisen varaan, joka tulee katoamaan?"
147:49 - 147:51

Ensimmäistä kertaa ihmisen historiassa
147:51 - 147:55

laji on kasvokkain selviytymisprosessin kanssa keskeisen
147:55 - 147:58

resurssin loppumisen suhteen.
147:58 - 148:00

Ja kaikkein hauskinta asiassa on se,
148:00 - 148:02

että öljyn tullessa yhä vain harvinaisemmaksi
148:02 - 148:05

taloussjärjestelmä jatkaa edelleen sokeasti
148:05 - 148:07

syöpämäisen kasvumallinsa toteuttamista,
148:07 - 148:11

jotta ihmiset voisivat ostella lisää öljykäyttöisiä autoja
148:11 - 148:16

kehittäen bruttokansantuotetta ja työpaikkoja kiihdyttäen alamäkeä.
148:16 - 148:18

Onko olemassa korvaavia ratkaisuja
148:18 - 148:20

hiilivetytalouden valtarakenteelle?
148:20 - 148:21

Tietenkin.
148:22 - 148:24

Mutta vaiheet, jotka on läpikäytävä näiden muutosten aikaansaamiseksi
148:24 - 148:28

eivät toteudu markkinajärjestelmämme toimintaprotokollaa käyttäen,
148:28 - 148:31

sillä tässä järjestelmässä uusia ratkaisuja voidaan
148:31 - 148:34

toteuttaa vain voittomekanismin kautta.
148:34 - 148:37

Ihmiset eivät panosta uusiutuviin energialähteisiin,
148:37 - 148:40

koska se ei tuota rahaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä.
148:40 - 148:43

Sen toteutumisen vaatima sitoutuminen
148:43 - 148:46

tapahtuu vain kovalla taloudellisella tappiolla.
148:46 - 148:49

Siksi siinä ei ole rahallista kannustinta
148:49 - 148:53

eivätkä asiat tapahdu järjestelmässämme ilman sitä.
148:54 - 148:56

Kaiken lisäksi öljyhuippu on
148:56 - 148:59

vain yksi niistä esiintyvistä seurauksista,
148:59 - 149:03

jotka kiihtyvällä tahdilla johtavat kohti tuhoa.
149:03 - 149:05

Vähenevä makea vesi,
149:05 - 149:07

- olemassaolomme perusedellytys -
149:07 - 149:09

josta tällä hetkellä on
149:09 - 149:11

pulaa 2,8 miljardilla ihmisellä
149:12 - 149:16

ja neljällä miljardilla v.2030 mennessä.
149:16 - 149:18

Ruokatuotanto:
149:18 - 149:22

Viljelyskelpoisen maan tuho.
149:22 - 149:25

Sillä tuotetaan 99,7% ruoasta
149:25 - 149:29

ja sitä tuhoutuu uusiutumista 40 kertaa nopeammin
149:29 - 149:32

ja viimeisten 40 vuoden aikana 30 %
149:32 - 149:34

viljelykelpoisesta maasta on tullut tuottamattomaksi.
149:35 - 149:38

Puhumattakaan siitä, että hiilivedyt ovat selkärankana
149:38 - 149:40

maataloudelle ja niiden huvetessa...
149:40 - 149:43

hupenee myös ruokatuotanto.
149:43 - 149:44

Mitä resursseihin tulee yleisesti,
149:44 - 149:48

nykyisillä kulutusmalleilla v.2030 mennessä
149:48 - 149:51

tarvitsemme kaksi planeettaa jatkaaksemme samaa.
149:51 - 149:53

Puhumattakaan jatkuvasta luonnon
149:53 - 149:56

monipuolisuuden tuhosta,
149:56 - 149:58

joka aiheuttaa sukupuuttoa
149:58 - 150:01

ja ympäristön epävakautta maailmassa.
150:01 - 150:03

Tämän rappeutumisen
150:03 - 150:05

ja lähes räjähdysmäisen väestönkasvun
150:05 - 150:08

seurauksena v.2030 mennessä saattaa
150:08 - 150:11

planeetallamme olla yli 8 miljardia ihmistä.
150:11 - 150:14

Yksin energiantuotantoa tulisi
150:14 - 150:18

lisätä 44% v.2030 mennessä vastataksemme kysyntään.
150:18 - 150:22

Jälleen kerran rahan ollessa ainoana alkuunpanijana
150:22 - 150:24

voimmeko olettaa, että yhdelläkään maalla
150:24 - 150:26

tällä planeetalla on varaa
150:26 - 150:30

niihin massiivisiin muutoksiin, joita maanviljelyn
150:30 - 150:33

vedenkäsittelyn, energiantuotannon jne. muuttaminen tarvitsisi?
150:33 - 150:35

Globaali velkapyramidihuijaus
150:35 - 150:38

on hitaasti pysäyttämässä koko maailman...
150:38 - 150:39

Puhumattakaan siitä faktasta,
150:39 - 150:41

että työttömyys jonka näet
150:41 - 150:43

tulee olemaan normaalia teknologian
150:43 - 150:46

aiheuttaman työttömyyden vuoksi.
150:46 - 150:48

Työpaikat eivät ole palaamassa takaisin.
150:48 - 150:51

Ja lopuksi, laaja yhteiskunnallinen näkökulma.
150:51 - 150:54

Vuodesta 1970 vuoteen 2010 köyhyys tällä planeetalla
150:54 - 150:57

on kaksinkertaistunut tämän järjestelmän johdosta...
150:57 - 150:59

Ottaen huomioon nykyisen tilanteemme-
150:59 - 151:01

voitko rehellisesti sanoa että tulemme näkemään
151:01 - 151:03

mitään muuta kuin lisää työttömyyttä,
151:03 - 151:07

lisää kärsimystä ja lisää joukkonälänhätää?
151:07 - 151:08

Alku
151:09 - 151:11

Ei tule olemaan mitään toipumista.
151:11 - 151:13

Tämä ei ole jokin pitkä lama
151:13 - 151:16

josta me jonakin päivänä nousemme.
151:16 - 151:18

Seuraava vaihe jonka näemme seuraavan taloudellisen ketjuromahduksen
151:18 - 151:21

jälkeen on massiivinen yhteiskunnallinen levottomuus.
151:21 - 151:23

Kun työttömyysrahoja ei enää makseta,
151:23 - 151:26

koska valtiolla ei ole enää rahaa
151:26 - 151:30

ja kun asiat menevät niin huonoiksi, että ihmiset menettävät luottamuksensa
151:30 - 151:34

valitsemiinsa johtajiin, he tulevat vaatimaan muutosta.
151:34 - 151:37

Siis jos emme ensin tapa itseämme prosessissa,
151:37 - 151:39

tai tuhoa ympäristöämme.
151:39 - 151:43

Pelkään että ajaudumme pisteeseen josta ei ole enää paluuta...
151:43 - 151:46

Tämä vaivaa minua aina ja kaikkialla.
151:46 - 151:50

Teemme kaikkemme välttääksemme sen pisteen.
151:51 - 151:56

Olemme selvästi ihmiselämän suuren siirtymäkauden partaalla.
151:57 - 152:00

Edessämme odottaa perusteellinen muutos
152:00 - 152:03

verrattuna elämään viimeisen vuosisadan aikana.
152:03 - 152:06

Talouden ja planeettamme resurssien
152:06 - 152:08

välillä täytyy olla yhteys,
152:08 - 152:12

joita ovat tietenkin kaikki eläimet ja kasvit;
152:12 - 152:15

valtamerien terveys ja kaikki muu.
152:15 - 152:18

Tämä rahatalouden malli ei luovuta
152:18 - 152:22

ennen kuin se on tappanut viimeisenkin ihmisen.
152:23 - 152:27

"Sisäpiiriläiset" tekevät kaikkensa pysyäkseen vallassa
152:27 - 152:30

ja täma tulee aina muistaa.
152:30 - 152:32

He käyttävät armeijaa, laivastoa ja valheita..
152:32 - 152:36

tai mitä tahansa pysyäkseen vallassa.
152:36 - 152:38

He eivät aio luovuttaa,
152:38 - 152:43

sillä he eivät tiedä mitään muuta järjestelmää, joka sietäisi heidänlaisiaan.
153:37 - 153:40

Suorana New Yorkista
153:51 - 153:59

Maailmanlaajuiset mielenosoitukset pysäyttävät talouden.
154:10 - 154:14

Lontoo
154:14 - 154:17

Kiina
154:17 - 154:19

Etelä-Afrikka
154:19 - 154:23

Espanja
154:23 - 154:27

Venäjä
154:27 - 154:33

Kanada
154:33 - 154:38

Saudi-Arabia
154:47 - 154:50

Länsimaiset rikostilastot nousevat rakettimaisesti
154:50 - 154:53

YK julistaa maailmanlaajuisen hätätilan
154:53 - 154:55

Maailman työttömyysaste saavuttaa 65%
154:55 - 154:58

Maailmansodan uhka jatkuu
154:58 - 155:01

Velkaromahdus aiheuttaa ruokakatkoksia
156:53 - 156:58

Ota se takaisin
157:30 - 157:34

Vaikka tiedossa ei ole väkivaltaisuuksia,
157:34 - 157:37

protestit jatkuvat ennennäkemättömällä tavalla...
157:37 - 157:40

näyttäisi siltä, että triljoonia dollareita
157:40 - 157:44

on järjestelmällisesti nostettu pankkitileiltä
157:44 - 157:46

ympäri maailman ja sen johdosta...
157:46 - 157:50

selvästi niitä kaadetaan
157:50 - 157:54

maailman keskuspankkien eteen.
158:48 - 158:54

TÄMÄ ON SINUN MAAILMASI
158:55 - 159:01

TÄMÄ ON MEIDÄN MAAILMAMME
159:05 - 159:11

YHTEISKUNTAEVOLUUTION AIKA ON NYT!
159:12 - 159:20

WWW.THEZEITGEISTMOVEMENT.COM

Title:: ZEITGEIST: MOVING FORWARD | OFFICIAL RELEASE | 2011
Description:: This is the Official Online (Youtube) Release of "Zeitgeist: Moving Forward" by Peter Joseph. [30 subtitles pending]

On Jan. 15th, 2011, "Zeitgeist: Moving Forward" was released theatrically to sold out crowds in 60 countries; 31 languages; 295 cities and 341 Venues. It has been noted as the largest non-profit independent film release in history.

This is a non-commercial work and is available online for free viewing and no restrictions apply to uploading/download/posting/linking - as long as no money is exchanged.

A Free DVD Torrent of the full 2 hr and 42 min film in 30 languages is also made available through the main website [below], with instructions on how one can download and burn the movie to DVD themselves. His other films are also freely available in this format.

Website:
www.zeitgeistmovingforward.com
www.zeitgeistmovie.com

Release Map:
http://zeitgeistmovingforward.com/zmap

$5 DVD:
http://zeitgeistmovingforward.com/dvd

Movement:
www.thezeitgeistmovement.com

more » « less
Video Language:: Greek
Duration:: 02:41:25

There has been no activity on this language so far.

Finnish subtitles

Revisions

Revision 1

mushro

ZEITGEIST: MOVING FORWARD | OFFICIAL RELEASE | 2011

Revisions

Our website uses cookies

Operating cookies (Required)