On mennyt muutama vuosi, kun viimeksi tarkastelin Bechdelin testiä, joten ajattelin, että on hyvä aika tarkastella Hollywoodia ja katsoa onko naisten näkyvyydessä tapahtunut edistystä. Yksi tapa tehdä tämä on soveltaa testiä elokuviin, jotka ovat ehdolla parhaan elokuvan Oscariin, koska Oscareita pidetään "parhaista parhaina" ainakin elokuvateollisuuden silmissä. Ensin kuitenkin muistutus siitä, mikä Bechdelin testi on ja miten se toimii. Bechdelin testi on yksinkertainen keino mitata naisten merkitystä elokuvan juoneen ja yleisesti mitata naisten edustusta Hollywood elokuvissa. Termi tulee Alison Bechdelin sarjakuvasta vuodelta 1985 "Lepakkoelämää". Jotta elokuva läpäisee testin, sen on täytettävä kolme yksinkertaista ehtoa: Siinä on oltava kaksi naishahmoa joilla on nimet, jotka puhuvat toisilleen, jostakin muusta aiheesta kuin miehestä. Melko yksinkertaista eikö? Tämä on siis kaikista pienin rima jonka voi asettaa naisten merkitykselliselle edustukselle elokuvissa. Ja muistetaan, että tämä alkoi vitsinä siitä, kuinka vähän on elokuvia, joissa on merkittäviä rooleja naisille. Tämä testi on tullut merkitykselliseksi viime vuosina, koska se todella osoittaa vakavan ja jatkuvan ongelman viihdeteollisuudessa. Joten tämä mielessä, tarkastellaan elokuvia, jotka ovat ehdolla parhaan elokuvan Oscarille vuonna 2011 ja kuinka ne pärjäävät Bechdelin testissä. Ensimmäisenä "The Descendents". Se kertoo tarinan isästä, joka kuljettaa perhettään kriisin läpi. Perheen äiti on vihannes jo ennen kuin elokuvan alkutekstit loppuvat, antaakseen aloitteen isähahmon kasvulle. Elokuva läpäisee testin, sillä siinä on lyhyitä naisroolien välisiä keskusteluita, mukaanluettuna kahden tyttären, Alexin ja Scottyn väliset keskustelut. "Moneyball" on tarina Baseball joukkueesta ja joukkueen- johtajasta Billy Beanesta. Se ei selvästikään läpäise testiä, sillä kaksi naista ei puhu toisilleen lainkaan koko elokuvan aikana. Siitä huolimatta elokuva on yllättävän hauska ja kiehtova. "Tree of Life" on hieman kokeellisempi elokuva pojasta ja hänen perheestään. Se ei läpäise testiä, sillä ainoa lyhyt kohtaus, jossa kaksi naista puhuu toisilleen koskee perheen pojan kuolemaa. Koko elokuvassa on muutenkin hyvin vähän dialogia, mutta isä ja poika kuitenkin puhuvat toisilleen useita kertoja. "Hugo" on hauska elokuva orvosta pojasta, joka yrittää ratkaista isänsä jättämää mysteeriä- Ja vaikka siinä on kaksi naishahmoa, jotka puhuvat toisilleen, heidän keskustelunsa liittyvät aina mieheen. Lukuunottamatta yhtä viiden sekunnin kohtausta, joka joidenkin mielestä läpäisee testin. "Olitko näyttelijä? Oikea elokuvanäyttelijä, se on uskomattoman romanttista Mama." "Ei se ollut sellaista, emme olleet tähtiä, kuten nykyajan näyttelijät". Jos siinä ajassa, kun pudotat karkkiaskin hetkeksi ja poimit sen, olet menettänyt elokuvan ainoan kohtauksen, jossa naiset oikeasti puhuvat toisilleen, on jotain edustuksessa jotain vialla. "Äärimmäisen lujaa ja uskomattoman läheltä" ei myöskään läpäise testiä. Elokuva kertoo pojasta, joka menettää isänsä WTC:n terrori-iskussa ja siitä seuranneesta traumasta. Kaksi naista eivät puhu toisilleen mistään muusta aiheesta kuin pojasta. Klassisessa Woody Allanin elokuvassa "MIdnight in Paris" on pääosassa mies, joka etsii itseään ja vaikka elokuvassa on kourallinen naisia, he eivät ikinä keskustele muusta aiheesta, kuin miehistä ja miesten vaikutuksesta heidän elämäänsä. Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä keskustelu Inezin ja hänen äitinsä välillä oikeuttaisi testin läpäisyyn. "Tule katsomaan Inez. Eikö nämä näyttäsi ihanilta Malibun rantatalolla?" "oh"