On mennyt muutama vuosi, kun viimeksi
tarkastelin Bechdelin testiä,
joten ajattelin, että on hyvä aika
tarkastella Hollywoodia
ja katsoa onko naisten näkyvyydessä
tapahtunut edistystä.
Yksi tapa tehdä tämä on soveltaa testiä elokuviin,
jotka ovat ehdolla parhaan elokuvan Oscariin,
koska Oscareita pidetään
"parhaista parhaina"
ainakin elokuvateollisuuden silmissä.
Ensin kuitenkin muistutus siitä, mikä Bechdelin testi on
ja miten se toimii.
Bechdelin testi on yksinkertainen keino mitata
naisten merkitystä elokuvan juoneen
ja yleisesti mitata naisten edustusta
Hollywood elokuvissa.
Termi tulee Alison Bechdelin sarjakuvasta
vuodelta 1985 "Lepakkoelämää".
Jotta elokuva läpäisee testin, sen on täytettävä
kolme yksinkertaista ehtoa:
Siinä on oltava kaksi naishahmoa joilla on nimet,
jotka puhuvat toisilleen,
jostakin muusta aiheesta kuin miehestä.
Melko yksinkertaista eikö?
Tämä on siis kaikista pienin rima jonka voi asettaa
naisten merkitykselliselle edustukselle elokuvissa.
Ja muistetaan, että tämä alkoi vitsinä siitä,
kuinka vähän on elokuvia, joissa on merkittäviä
rooleja naisille.
Tämä testi on tullut merkitykselliseksi viime vuosina,
koska se todella osoittaa vakavan ja jatkuvan
ongelman viihdeteollisuudessa.
Joten tämä mielessä, tarkastellaan elokuvia, jotka ovat
ehdolla parhaan elokuvan Oscarille
vuonna 2011 ja kuinka ne pärjäävät Bechdelin testissä.
Ensimmäisenä "The Descendents".
Se kertoo tarinan isästä, joka kuljettaa perhettään
kriisin läpi.
Perheen äiti on vihannes jo ennen kuin elokuvan
alkutekstit loppuvat,
antaakseen aloitteen isähahmon kasvulle.
Elokuva läpäisee testin, sillä siinä on lyhyitä
naisroolien välisiä keskusteluita,
mukaanluettuna kahden tyttären, Alexin ja Scottyn väliset
keskustelut.
"Moneyball" on tarina Baseball joukkueesta ja joukkueen-
johtajasta Billy Beanesta.
Se ei selvästikään läpäise testiä, sillä kaksi naista ei puhu
toisilleen lainkaan koko elokuvan aikana.
Siitä huolimatta elokuva on yllättävän hauska ja kiehtova.
"Tree of Life" on hieman kokeellisempi elokuva
pojasta ja hänen perheestään.
Se ei läpäise testiä, sillä ainoa lyhyt kohtaus,
jossa kaksi naista puhuu toisilleen
koskee perheen pojan kuolemaa.
Koko elokuvassa on muutenkin hyvin vähän dialogia,
mutta isä ja poika kuitenkin puhuvat toisilleen useita kertoja.
"Hugo" on hauska elokuva orvosta pojasta, joka
yrittää ratkaista isänsä jättämää mysteeriä-
Ja vaikka siinä on kaksi naishahmoa,
jotka puhuvat toisilleen,
heidän keskustelunsa liittyvät aina mieheen.
Lukuunottamatta yhtä viiden sekunnin kohtausta,
joka joidenkin mielestä läpäisee testin.
"Olitko näyttelijä? Oikea elokuvanäyttelijä,
se on uskomattoman romanttista Mama."
"Ei se ollut sellaista, emme olleet tähtiä, kuten nykyajan
näyttelijät".
Jos siinä ajassa, kun pudotat karkkiaskin
hetkeksi ja poimit sen,
olet menettänyt elokuvan ainoan kohtauksen,
jossa naiset oikeasti puhuvat toisilleen,
on jotain edustuksessa jotain vialla.
"Äärimmäisen lujaa ja uskomattoman läheltä" ei myöskään
läpäise testiä.
Elokuva kertoo pojasta, joka menettää isänsä WTC:n
terrori-iskussa ja siitä seuranneesta traumasta.
Kaksi naista eivät puhu toisilleen mistään muusta
aiheesta kuin pojasta.
Klassisessa Woody Allanin elokuvassa "MIdnight in Paris" on
pääosassa mies, joka etsii itseään
ja vaikka elokuvassa on kourallinen naisia,
he eivät ikinä keskustele muusta aiheesta, kuin miehistä
ja miesten vaikutuksesta heidän elämäänsä.
Jotkut ovat sitä mieltä, että tämä keskustelu Inezin
ja hänen äitinsä välillä oikeuttaisi testin läpäisyyn.
"Tule katsomaan Inez. Eikö nämä näyttäsi ihanilta
Malibun rantatalolla?"
"oh"