Return to Video

VERKKOMEDIA.org - John Perkins - 20.05.2011 - Suomi ja eurooppa.

  • 4:16 - 4:22
    "Antakaa minulle valtion rahan painamisoikeus, niin en välitä kuka säätää sen lait"
  • 4:22 - 4:23
    - Amschel Rothschild, 1744-1812 Rothschildin kansainvälisestä pankkiiridynastiasta
  • 4:23 - 4:25
    Me talouden ammattitappajat olemme todella olleet ne, -
  • 4:25 - 4:29
    jotka ovat vastuussa ensimmäisen todella maailmanlaajuisen imperiumin synnystä -
  • 4:29 - 4:32
    ja me toimimme monella eri tavalla.
  • 4:36 - 4:40
    Mutta ehkäpä kaikkein yleisin on, että me tunnistamme maan, -
  • 4:40 - 4:43
    jolla on resursseja, mitä meidän suuryrityksemme haluavat, kuten öljy -
  • 4:43 - 4:47
    ja sitten järjestämme jättimäisen lainan sille maalle -
  • 4:47 - 4:49
    Maailman Pankilta tai yhdeltä sen sisarorganisaatiolta.
  • 4:49 - 4:51
    Mutta se raha ei oikeastaan koskaan mene sille maalle, -
  • 4:51 - 4:53
    vaan se menee suuryrityksillemme, -
  • 4:53 - 4:55
    jotta ne voivat rakentaa infrastruktuurihankkeita siihen maahan: -
  • 4:55 - 4:58
    sähkövoimaloita, teollisia alueita, satamia.
  • 4:58 - 5:01
    Asioita jotka hyödyttävät muutamia rikkaita ihmisiä siinä maassa -
  • 5:01 - 5:03
    suuryritystemme lisäksi, -
  • 5:03 - 5:05
    mutta jotka eivät todellisuudessa auta suurinta osaa ihmisistä lainkaan.
  • 5:05 - 5:10
    Kuitenkin niille ihmisille ja koko maalle jää jättimäinen velka.
  • 5:10 - 5:11
    Se on niin suuri velka, etteivät he pysty maksamaan sitä takaisin, -
  • 5:11 - 5:13
    ja se on osa suunnitelmaa, -
  • 5:13 - 5:14
    he eivät voi maksaa sitä takaisin, -
  • 5:14 - 5:16
    joten jossain vaiheessa me talousammattitappajat -
  • 5:16 - 5:17
    menemme takaisin ja sanomme: -
  • 5:17 - 5:20
    "Te olette meille paljon rahaa velkaa. Te ette pysty maksamaan sitä, -
  • 5:20 - 5:23
    joten myykää öljynne erittäin halvalla meidän öljy-yhtiöillemme."
  • 5:23 - 5:26
    "Antakaa meidän rakentaa sotilastukikohta teidän maahanne -
  • 5:26 - 5:28
    tai lähettäkää sotilaita tukijoukoiksi -
  • 5:28 - 5:30
    johonkin paikkaan maailmassa kuten Irakiin -
  • 5:30 - 5:32
    tai äänestäkää meidän kanssamme seuraavassa YK:n äänestyksessä", -
  • 5:32 - 5:37
    jotta he joutuisivat yksityistyttämään palveluyhtiönsä, -
  • 5:37 - 5:39
    vesi- ja jätevesijärjestelmänsä -
  • 5:39 - 5:40
    ja myymään ne yhdysvaltalaisille suuryrityksille -
  • 5:40 - 5:43
    tai muille monikansallisille suuryrityksille.
  • 5:43 - 5:45
    Se on kokonainen sienimäisesti kasvava juttu -
  • 5:45 - 5:48
    ja se on tyypillistä, miten IMF ja Maailmanpankki toimivat.
  • 5:48 - 5:50
    Ne laittavat maan niin kovaan velkaan, että se on -
  • 5:50 - 5:52
    niin iso, etteivät he pysty maksamaan sitä takaisin, -
  • 5:52 - 5:55
    ja sitten ne tarjoavat uudelleenrahoitusta siihen velkaan,
  • 5:55 - 5:57
    ja he maksavat vielä enemmän korkoa.
  • 5:57 - 6:00
    Ja sitten vaaditaan tämä quid pro quo, -
  • 6:00 - 6:03
    mitä kutsutaan "ehdollisuudeksi" tai "hyväksi hallinnoksi", -
  • 6:03 - 6:05
    mikä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, -
  • 6:05 - 6:07
    että he joutuvat myymään heidän resurssinsa -
  • 6:07 - 6:11
    mukaan lukien monet sosiaalipalvelut, palveluyhtiöt, -
  • 6:11 - 6:16
    joskus koulu-, vankila- ja vakuutusjärjestelmät, -
  • 6:16 - 6:18
    ulkomaalaisille suuryrityksille.
  • 6:18 - 6:22
    Se on kaksin - kolmin - nelinkertainen vedätys!
  • 6:25 - 6:29
    Talousammattitappajan ennakkotapaus alkoi joskus 50-luvun alussa, -
  • 6:29 - 6:32
    kun demokraattisesti valittu Mossadeg, -
  • 6:32 - 6:36
    joka valittiin Iranissa. Häntä pidettiin demokratian toivona -
  • 6:36 - 6:37
    Lähi-Idässä ja ympäri maailmaa.
  • 6:37 - 6:38
    Hän oli Time-aikakauslehden Vuoden mies.
  • 6:38 - 6:42
    Yksi asioista, joita hän alkoi toteuttaa, -
  • 6:42 - 6:47
    oli idea, että ulkomaiset öljy-yhtiöt joutuisivat maksamaan Iranin ihmisille -
  • 6:47 - 6:49
    paljon enemmän öljystä, jota he veivät Iranista, -
  • 6:49 - 6:51
    ja iranilaisten pitäisi hyötyä heidän omasta öljystään.
  • 6:51 - 6:53
    Kummallinen säädös.
  • 6:53 - 6:55
    Me emme tietenkään pitäneet siitä, -
  • 6:55 - 6:58
    mutta me pelkäsimme tehdä, mitä me normaalisti teimme: -
  • 6:58 - 7:00
    lähettää armeijaa sinne.
  • 7:00 - 7:03
    Sen sijaan lähetimme yhden CIA-agentin, Kermit Rooseveltin, -
  • 7:03 - 7:06
    Teddy Rooseveltin sukulaisen.
  • 7:07 - 7:09
    Kermit meni sinne muutaman miljoonan dollarin kanssa -
  • 7:09 - 7:13
    ja oli erittäin tehokas, ja lyhyessä ajassa -
  • 7:13 - 7:16
    hän pystyi kukistamaan Mossadegin -
  • 7:16 - 7:21
    ja toi hänen tilalleen Iranin shaahin, joka oli aina suosiollinen öljylle.
  • 7:21 - 7:24
    Se oli todella tehokasta.
  • 7:27 - 7:29
    Joukot Teheranin läpi, -
  • 7:29 - 7:32
    armeijan päällystö huutaa, että Mossadeg on antautunut -
  • 7:32 - 7:34
    ja että hänen hallintonsa Iranin näennäisenä diktaattorina on päättynyt.
  • 7:34 - 7:39
    Kuvia shaahista komeili läpi katujen ajatuksen vahvistajana.
  • 7:41 - 7:43
    "Shaahi on tervetullut kotiin."
  • 7:43 - 7:47
    Täällä Yhdysvalloissa, Washingtonissa ihmiset vilkuilivat ympärilleen -
  • 7:47 - 7:50
    ja sanoivat: "Tuo oli helppoa ja halpaa".
  • 7:50 - 7:56
    Tämä loi aivan uuden tavan manipuloida maita ja luoda imperiumia.
  • 7:56 - 7:58
    Ainoa ongelma Rooseveltin kanssa oli se, -
  • 7:58 - 8:01
    että hän oli korttia kantava CIA-agentti, -
  • 8:01 - 8:02
    ja jos hän olisi jäänyt kiinni, -
  • 8:02 - 8:05
    seuraukset olisivat voineet olla vakavia, -
  • 8:05 - 8:08
    joten sillä hetkellä tehtiin nopea päätös -
  • 8:08 - 8:10
    käyttää yksityisiä konsulttitoimistoja -
  • 8:10 - 8:13
    rahan kanavoimiseen Maailmanpankin, IMF:n -
  • 8:13 - 8:15
    tai vastaavien virastojen kautta, jotta voitiin käyttää ihmisiä -
  • 8:15 - 8:18
    niin kuin minä, jotka työskentelivät yksityisille yhtiöille.
  • 8:18 - 8:23
    Jos me jäisimme kiinni, ei olisi yhtään valtiollisia seuraamuksia.
  • 8:31 - 8:33
    Kun Arbenzista tuli Guatemalan presidentti, -
  • 8:33 - 8:37
    maa oli paljolti United Fruit -yhtiön tossun alla, -
  • 8:37 - 8:39
    sen kansainvälisen suuryrityksen.
  • 8:39 - 8:42
    Arbenz käytti tämän kortin ja sanoi: -
  • 8:42 - 8:45
    "Te tiedätte, me haluamme antaa tämän maan takaisin kansalaisille."
  • 8:45 - 8:46
    Kun hän pääsi valtaan, -
  • 8:46 - 8:49
    hän otti käyttöön säädöksiä, jotka tekivät juuri niin: -
  • 8:49 - 8:51
    antoi maan oikeudet takaisin ihmisille.
  • 8:51 - 8:54
    United Fruit ei pitänyt tästä yhtään -
  • 8:54 - 8:56
    ja niin se palkkasi viestintäyrityksen, -
  • 8:56 - 8:58
    joka aloitti jättimäisen kampanjan Yhdysvalloissa -
  • 8:58 - 9:00
    uskotellakseen yhdysvaltalaiset, -
  • 9:00 - 9:04
    kansalaiset, lehdet ja kongressin, -
  • 9:04 - 9:08
    että Arbenz on Venäjän sätkynukke, ja että jos antaisimme -
  • 9:08 - 9:12
    hänen pysyä vallassa, Venäjällä olisi jalansija tällä pallonpuoliskolla.
  • 9:12 - 9:16
    Silloin punainen uhka oli suuri pelko kaikkien mielessä,
  • 9:16 - 9:18
    kommunismin uhka.
  • 9:18 - 9:20
    Ja jotta tehtäisiin pitkä tarina lyhyeksi,
  • 9:20 - 9:24
    siitä viestintäyrityksen kampanjasta tuli sitoutuminen CIA:lta
  • 9:24 - 9:27
    ja armeijalta tämän miehen tuhoamiseksi.
  • 9:27 - 9:29
    Ja niin me teimme. Me lähetimmä lentokoneita,
  • 9:29 - 9:34
    sotilaita, sakaaleja, me lähetimme kaiken tuhotaksemme hänet.
  • 9:34 - 9:35
    Ja tuhosimme hänet.
  • 9:35 - 9:38
    Ja heti kun hänet oli poistettu virastaan,
  • 9:38 - 9:41
    mies joka tuli hänen paikalleen yksinkertaisesti antoi kaiken takaisin
  • 9:41 - 9:45
    isoille kansainvälisille suuryrityksille, sisältäen United Fruit:in.
  • 9:50 - 9:54
    Ecuadoria hallitsi monen monta vuotta Yhdysvaltojen puolella olleet
  • 9:54 - 9:56
    usein suhteellisen raakalaismaiset diktaattorit.
  • 9:56 - 9:59
    Sitten päätettiin, että he pitävät todella demokraattiset vaalit.
  • 9:59 - 10:05
    Jaime Roldos haki virkaan ja hänen päätavoitteensa presidenttinä
  • 10:05 - 10:06
    minkä hän sanoi olisi varmistaa,
  • 10:06 - 10:09
    että Ecuadorin resurssit menisivät ihmisten auttamiseen.
  • 10:09 - 10:13
    Ja hän voitti. Ylivoimaisesti. Suuremmalla määrällä ääniä,
  • 10:13 - 10:15
    kuin kukaan on koskaan voittanut mitään Ecuadorissa.
  • 10:15 - 10:18
    Ja hän alkoi toteuttamaan näitä linjoja.
  • 10:18 - 10:21
    Varmistaakseen että öljystä tulevat tulot menisivät ihmisten auttamiseen.
  • 10:21 - 10:24
    Me ei pidetty siitä täällä Yhdysvaloissa.
  • 10:24 - 10:27
    Minut lähetettiin sinne yhtenä muutamasta talousammattitappajasta
  • 10:27 - 10:29
    muuttaaksemme Roldosin.
  • 10:29 - 10:32
    Korruptoidakseni hänet. Kääntääkseni hänen päänsä. Antaakseen hänen tietää.
  • 10:32 - 10:34
    "Sinä tiedät, että voit tulla hyvin rikkaaksi,
  • 10:34 - 10:37
    sinä ja sinun perheesi, jos tanssit meidän pillin mukaan.
  • 10:37 - 10:40
    "Mutta jos sinä yrität jatkaa näiden linjojen pitämistä,
  • 10:40 - 10:42
    mitä olet luvannut, sinä lähdet."
  • 10:42 - 10:44
    Hän ei kuunnellut.
  • 10:45 - 10:48
    Hänet salamurhattiin.
  • 10:49 - 10:53
    Heti kun lentokone tippui maahan, koko alue eristettiin.
  • 10:53 - 10:54
    Ainoat ihmiset jotka päästettiin sinne,
  • 10:54 - 10:57
    olivat Yhdysvaltojen armeijaa läheisestä tukikohdasta
  • 10:57 - 10:58
    ja joitakin Ecuadorin armeijasta.
  • 10:58 - 11:01
    Kun tutkimus käynnistettiin,
  • 11:01 - 11:04
    kaksi avaintodistajaa kuoli auto-onnettomuuksissa
  • 11:04 - 11:06
    ennen kuin heillä oli mahdollisuus todistaa.
  • 11:06 - 11:09
    Monia todella kummallisia juttuja tapahtui
  • 11:09 - 11:11
    Jaime Roldosin murhan ympärillä.
  • 11:11 - 11:15
    Minä, niin kuin useimmat ihmiset jotka ovat todella tutkineet tätä tapausta,
  • 11:15 - 11:18
    ovat täysin varmoja siitä että tämä oli salamurha.
  • 11:18 - 11:21
    Ja tietenkin minun asemassani talousammattitappajana
  • 11:21 - 11:23
    odotin aina, että Jaimelle tapahtuisi jotain
  • 11:23 - 11:25
    oli se sitten vallankumous tai salamurha, en ollut varma,
  • 11:25 - 11:28
    mutta se että hänet tuhottaisiin, koska hän
  • 11:28 - 11:32
    ei antanut itsensä korruptoitua sillä tavalla kuin me halusimme.
  • 11:37 - 11:39
    Omar Torrijos, Panaman presidentti
  • 11:39 - 11:41
    oli yksi minun suosikkihenkilöistäni.
  • 11:41 - 11:44
    Minä todella pidin hänestä. Hän oli todella karismaattinen.
  • 11:44 - 11:46
    Hän oli mies joka todella halusi auttaa maatansa.
  • 11:46 - 11:49
    Ja kun minä yritin lahjoa hänet tai korruptoida häntä,
  • 11:49 - 11:52
    hän sanoi "Katsos, John" - hän kutsui minua Juanitoksi -
  • 11:52 - 11:54
    Hän sanoi: "Katsos Juanito, minä en tarvitse niitä rahoja.
  • 11:54 - 11:58
    Mitä minä todella tarvitsen on minun maalleni on,
  • 11:58 - 12:00
    että sitä kohdellaan reilusti.
  • 12:00 - 12:02
    Tarvitsen sitä, että Yhdysvallat maksaa takaisin velat,
  • 12:02 - 12:04
    joita olette minun kansalleni velkaa siitä tuhosta,
  • 12:04 - 12:05
    mitä te olette täälä tehneet.
  • 12:05 - 12:09
    Tarvitsen aseman, josta voin auttaa muita Latino-Amerikkalaisia maita
  • 12:09 - 12:15
    voittamaan itsenäisyytensä ja olla vapaita tästä kauheasta läsnäolosta
  • 12:15 - 12:17
    Te ihmiset hyväksikäytätte meitä niin pahasti.
  • 12:17 - 12:22
    Minä tarvitsen Panaman kanaalin takaisin Panaman asukkaiden käsiin.
  • 12:22 - 12:23
    Se on mitä minä haluan.
  • 12:23 - 12:28
    Joten jätä minut rauhaan, tiedäthän, älä yritä lahjoa minua".
  • 12:28 - 12:34
    Oli vuosi 1981 ja toukokuu kun Jaime Roldos salamurhattiin.
  • 12:34 - 12:36
    Ja Omar oli hyvin tietoinen tästä.
  • 12:36 - 12:38
    Torrijos kokosi perheensä yhteen ja sanoi:
  • 12:38 - 12:42
    "Minä olen varmaan seuraava, mutta se on OK.
  • 12:42 - 12:45
    Koska olen tehnyt mitä tulin tänne tekemään.
  • 12:45 - 12:47
    Minä uudelleenneuvottelin kanaalin.
  • 12:47 - 12:49
    Kanaali tulee olemaan meidän käsissämme.
  • 12:49 - 12:52
    Me juuri päätimme neuottelut sopimuksesta Jimmy Carterin kanssa.
  • 12:55 - 12:58
    Kesäkuussa samana vuonna, vain pari kuukautta myöhemmin
  • 12:58 - 13:01
    myös hän kuoli lentokoneturmassa,
  • 13:01 - 13:06
    minkä varmasti olivat suorittaneet CIA:n sponsoroimat sakaalit.
  • 13:06 - 13:11
    On suuri määrä todisteita, että yksi Torijjosin vartijoista
  • 13:11 - 13:14
    antoi hänelle viime hetkellä kun hän oli nousemassa koneeseen
  • 13:14 - 13:17
    pienen kasettinauhoittimen, jonka sisällä oli pommi.
  • 13:24 - 13:27
    On kiintoisaa, kuinka tämä järjestelmä
  • 13:27 - 13:29
    on jatkunut aikalailla samalla tavalla
  • 13:29 - 13:32
    vuosia ja vuosia ja vuosia, paitsi että talouspalkkaatappajat
  • 13:32 - 13:33
    ovat tulleet aina paremmiksi.
  • 13:33 - 13:38
    Sitten me selviydyimme hyvin siitä, mitä äskettäin tapahtui Venezuelassa.
  • 13:38 - 13:41
    Vuonna 1998 Hugo Chavez valitaan presidentiksi
  • 13:41 - 13:44
    seuraten pitkää presidenttien linjaa,
  • 13:44 - 13:46
    jotka olivat erittäin korruptoituneita
  • 13:46 - 13:48
    ja pohjimmiltaan tuhosivat maan talouden.
  • 13:48 - 13:51
    Ja Chavez valittiin kaiken sen keskelle.
  • 13:51 - 13:53
    Chavez vastusti Yhdysvaltoja
  • 13:53 - 13:56
    ja hän teki sen pääosin vaatien,
  • 13:56 - 14:01
    että Venezuelan öljy käytettäisiin Venezuelalaisten auttamiseen.
  • 14:01 - 14:04
    Me ei pidetty siitä Yhdysvalloissa.
  • 14:04 - 14:08
    Joten vuonna 2002 lavastettiin vallankumous,
  • 14:08 - 14:11
    mikä minun ja lähes kaikkien muiden mielestä oli,
  • 14:11 - 14:14
    että CIA oli sen takana.
  • 14:18 - 14:20
    Tapa jolla vallankumous oli järjestetty,
  • 14:20 - 14:23
    oli todella samanlainen kuin mitä Kermit Roosevelt oli tehnyt Iranissa.
  • 14:23 - 14:28
    Maksamalla ihmisille, että he menevät kaduille mellakoimaan ja protestoimaan,
  • 14:28 - 14:30
    sanoakseen että Chavez on todella epäsuosittu.
  • 14:30 - 14:33
    Tiedäthän, jos saat muutama tuhat ihmistä tekemään sen,
  • 14:33 - 14:38
    niin televisio saa sen näyttämään niinkuin se olisi koko maa
  • 14:38 - 14:41
    ja asiat alkavat levitä.
  • 14:41 - 14:45
    Paitsi tässä Chavezin tapauksessa hän oli tarpeeksi fiksu
  • 14:45 - 14:47
    ja ihmiset olivat niin vahvasti hänen takanaan,
  • 14:47 - 14:50
    että he selviytyivät siitä.
  • 14:50 - 14:54
    Se oli ilmiömäinen hetki Latinaisen Amerikan historiassa.
  • 14:59 - 15:01
    Irak on oikeastaan täydellinen esimerkki,
  • 15:01 - 15:03
    kuinka koko järjestelmä toimii.
  • 15:03 - 15:06
    Joten me talouspalkkatappajat olemme ensimmäinen puolustuslinja.
  • 15:06 - 15:08
    Me menemme paikalle ja yritämme korruptoida hallituksen
  • 15:08 - 15:11
    ja saada heidät ottamaan jättimäisiä lainoja,
  • 15:11 - 15:14
    joita me sitten käytämme vaikutusvaltana käytännössä omistaaksemme heidät.
  • 15:14 - 15:19
    Jos me epäonnistumme, kuten minä epäonnistuin Panamassa Omar Torrijosin
  • 15:19 - 15:21
    ja Ecuadorissa Jaime Roldosin kanssa
  • 15:21 - 15:23
    miehet jotka kieltäytyvät korruptoitumasta.
  • 15:23 - 15:26
    Seuraava puolustuslinja on, että me lähetämme sakaalit.
  • 15:26 - 15:29
    Ja sakaalit joko kaatavat hallituksen tai salamurhaavat presidentin.
  • 15:29 - 15:32
    Ja kun se tapahtuu, uusi hallitus tulee vanhan tilalle
  • 15:32 - 15:34
    ja piirtää linjan mitä edetä,
  • 15:34 - 15:37
    koska se uusi presidentti tietää mitä tapahtuu, jos ei tee niin.
  • 15:37 - 15:40
    Irakin tapauksessa kummatkin epäonnistuivat.
  • 15:40 - 15:43
    Talouspalkkatappajat eivä saaneet Saddam Husseinia sopimaan.
  • 15:43 - 15:44
    Me yritimme todella kovaa.
  • 15:44 - 15:47
    Me yritimme saada hänet hyväksymään samankaltaisen sopimuksen,
  • 15:47 - 15:49
    kuin House of Saud oli hyväksynyt.
  • 15:49 - 15:51
    Eli Saudi Arabia, mutta hän ei vaan hyväksynyt sitä.
  • 15:51 - 15:54
    Joten skaalit menivät sinne tuhoamaan hänet.
  • 15:54 - 15:56
    Mutta he eivät pystyneet tekemään sitä. Hänen turvatoimensa olivat todella hyviä.
  • 15:56 - 15:59
    Hän olikin yhteen aikaan työskennellyt CIA:lle.
  • 15:59 - 16:03
    Hänet oli palkattu tappamaan edellinen Irakin presidentti,
  • 16:03 - 16:05
    mutta hän epäonnistui mutta hän tunsi järjestelmän.
  • 16:05 - 16:08
    Joten vuonne 1991 me lähetimme sinne sotilaat
  • 16:08 - 16:11
    ja me tuhosimme Irakin armeijan.
  • 16:11 - 16:13
    Joten me oletimme siinä pisteessä,
  • 16:13 - 16:15
    että Saddam Hussein taipuu meidän tahtoomme.
  • 16:15 - 16:18
    Olisimme tietenkin voineet tappaa hänet silloin,
  • 16:18 - 16:20
    mutta me emme halunneet sitä.
  • 16:20 - 16:22
    Hän oli voimakas mies, mistä me pidämme.
  • 16:22 - 16:23
    Hän kontrolloi kansaansa.
  • 16:23 - 16:25
    Me ajattelimme, että hän voisi kontrolloida Kurdeja
  • 16:25 - 16:28
    ja pitää Iranilaiset omalla rajallaan ja jatkaa öljyn pumppaamista meille.
  • 16:28 - 16:31
    Ja koska me tuhosimme hänen armeijansa, nyt hän suostuu.
  • 16:31 - 16:35
    Joten talouspalkkatappajat palasivat 90-luvulla epäonnistuen.
  • 16:35 - 16:38
    Jos he olisivat onnistuneet, hän hallitsisi vieläkin maata.
  • 16:38 - 16:41
    Me myisimme hänelle kaikki hävittäjät, mitä hän haluaisi
  • 16:41 - 16:43
    ja kaiken mitä hän haluaisi, mutta he eivät pystyneet,
  • 16:43 - 16:45
    he eivät onnistuneet.
  • 16:45 - 16:47
    Sakaalit eivät vieläkään onnistuneet tappamaan häntä,
  • 16:47 - 16:49
    joten me lähetimme armeijan taas uudelleen
  • 16:49 - 16:51
    ja tällä kertaa hoidimme koko homman ja tuhosimme hänet.
  • 16:51 - 16:53
    Ja samalla loimme itsellemme jonkin verran
  • 16:53 - 16:58
    erittäin tuottoisia rakennussopimuksia rakentaaksemme uudelleen maan,
  • 16:58 - 17:01
    jonka me pohjimmiltaan tuhosimme. Mikä oli aika hyvä diili,
  • 17:01 - 17:04
    jos omistat isoja rakennusfirmoja.
  • 17:04 - 17:07
    Joten Irak näyttää kaikki kolme vaihetta.
  • 17:08 - 17:10
    Talouspalkkatappajat epäonnistuivat siellä.
  • 17:10 - 17:15
    Shakaalit epäonnistuivat. Ja viimeisenä keinona armeija menee sinne.
  • 17:18 - 17:20
    Ja sillä tavalla me todella luomme imperiumin,
  • 17:20 - 17:22
    mutta me olemme tehneet sen todella hienovaraisesti.
  • 17:22 - 17:24
    Se on salainen.
  • 17:24 - 17:26
    Kaikki imperiumit menneisyydessä olivat rakennettu armeija pohjanaan
  • 17:26 - 17:28
    ja kaikki tiesivät, että he rakensivat niitä.
  • 17:28 - 17:31
    Britit tiesivät että he rakensivat niitä, Ranskalaiset, Saksalaiset,
  • 17:31 - 17:34
    Roomalaiset, Kreikkalaiset ja he olivat ylpeitä siitä.
  • 17:34 - 17:37
    Heillä oli aina joku tekosyy, kuten sivistyksen levitys,
  • 17:37 - 17:40
    uskonnon levitys, jotain sellaista,
  • 17:40 - 17:43
    mutta he tiesivät tekevänsä sitä. Me emme.
  • 17:43 - 17:47
    Suurimmalla osalla ihmisistä Yhdysvalloissa ei ole hajuakaan,
  • 17:47 - 17:51
    että me elämme hyödyillä, jotka tulevat salaisesta imperiumista.
  • 17:51 - 17:55
    Että tänään maailmassa on enemmän orjuutta kuin koskaan ennen.
  • 17:57 - 18:00
    Sitten sinun on kysyttävä itseltäsi, että jos tämä on imperiumi,
  • 18:00 - 18:01
    kuka on keisari?
  • 18:01 - 18:05
    Ilmeisesti Yhdysvaltojen presidentit eivät ole keisareita.
  • 18:05 - 18:07
    Keisari on joku, joka ei ole äänestetty paikalleen,
  • 18:07 - 18:09
    eivätkä palvele rajallista ajanjaksoa
  • 18:09 - 18:11
    ja oleellisesti eivät vastaa kenellekkään.
  • 18:11 - 18:15
    Joten et voi luokitella presidenttiämme sillä tavalla.
  • 18:15 - 18:18
    Mutta meillä on mitä voisi ajatella olevan vastine keisarille
  • 18:18 - 18:20
    Sitä mitä minä kutsun korporatokratiaksi.
  • 18:21 - 18:25
    Korporatokratia on joukko yksilöitä,
  • 18:25 - 18:27
    ketkä johtavat suuryrityksiä.
  • 18:27 - 18:30
    Ja he todella toimivat keisarina tässä imperiumissa.
  • 18:30 - 18:33
    He kontrolloivat meidän mediaamme,
  • 18:33 - 18:35
    joko suoran omistuksen tai mainonnan kautta.
  • 18:35 - 18:39
    He kontrolloivat suurinta osaa meidän poliitikoistamme,
  • 18:39 - 18:42
    koska he rahoittavat heidän vaaliohjelmia joko yritysten
  • 18:42 - 18:44
    tai henkilökohtaisten sijoitusten kautta,
  • 18:44 - 18:45
    jotka tulevat suuryrityksiltä.
  • 18:45 - 18:47
    Heitä ei äänestetä valtaan,
  • 18:47 - 18:48
    he eivät palvele rajoitettua aikaa,
  • 18:48 - 18:50
    he eivät selitä tekojaan kenellekkään.
  • 18:50 - 18:54
    Aivan korporatokratian kärjessä et voi todella tietää,
  • 18:54 - 18:57
    työskenteleekö henkilö yksityiselle yritykselle vai hallitukselle,
  • 18:57 - 18:59
    koska he liikkuvat koko ajan edestakaisin.
  • 18:59 - 19:02
    On mies joka on yhdessä vaiheessa johtaja
  • 19:02 - 19:05
    isossa rakennusyhtiössä kuten Halliburton
  • 19:05 - 19:07
    ja hetken kuluttua hän on Yhdysvaltojen varapresidentti.
  • 19:07 - 19:09
    Tai johtaja joka oli öljybisneksessä.
  • 19:09 - 19:11
    Ja tämä on totta rippumatta siitä,
  • 19:11 - 19:13
    pääseekö virkaan demokraatteja tai republikaaneja.
  • 19:13 - 19:16
    On tällainen edestakaisinliike pyörö-oven läpi.
  • 19:16 - 19:22
    Ja tavallaan meidän hallituksemme on näkymätön suurimman osan ajasta
  • 19:22 - 19:26
    ja hänen toimintatapojaan toteuttavat suuryritykset tavalla tai toisella.
  • 19:26 - 19:30
    Ja taas hallituksen linjaukset ovat perimmältään
  • 19:30 - 19:34
    korporatokratian luomia ja sitten esitetty hallitukselle
  • 19:34 - 19:36
    ja niistä tulee linjauksia.
  • 19:36 - 19:39
    Joten siinä on uskomattoman mukava suhde.
  • 19:39 - 19:42
    Tämä ei ole salaliittoteorian tyyppinen juttu.
  • 19:42 - 19:43
    Nämä henkilöt eivä joudu tapaamaan toisiaan
  • 19:43 - 19:45
    ja suunnitelemaan yhdessä tehdäkseen asioita.
  • 19:45 - 19:48
    He kaikki pohjimmiltaan työskentelevät vain yksi asia mielessä
  • 19:48 - 19:52
    ja se on, että heidän pitää maksimoida tulot.
  • 19:52 - 19:55
    Riippumatta yhteiskunnallisista tai ympäristön ongelmista.
  • 20:22 - 20:25
    Oliko teidän mielestänne Kreikka ja Portugali
  • 20:25 - 20:27
    - joita hallituksemme yrittää nyt pelastaa -
  • 20:27 - 20:29
    "taloudellisen ammattitappajan" iskun kohteena?
  • 20:29 - 20:30
    Kyllä. Minulla ei ole epäilystäkään siitä,
  • 20:30 - 20:34
    etteikö moni Euroopan maa olisi ollut taloudellisen ammattitappajan kohteena.
  • 20:34 - 20:39
    Kreikka, Portugali. Se alkoi itseasiassa Islannista ja siirtyi Kreikkaan,
  • 20:39 - 20:42
    Irlantiin, Portugaliin ja jossain määrin Espanjaan.
  • 20:42 - 20:47
    On tyypillistä, että kun nämä pankkiirit,
  • 20:47 - 20:52
    eli talouden ammattitappajat, tulevat ja taivuttelevat maat ja pankit,
  • 20:52 - 20:54
    kuten myös yksityishenkilöt ottamaan suuria lainoja.
  • 20:54 - 20:57
    Kun talous sitten lopulta pettää ja he eivät voi maksaa takaisin lainojaan,
  • 20:57 - 21:01
    maat ovat konkurssissa, kuten Kreikka on juuri nyt
  • 21:01 - 21:04
    ja kuten Islanti oli joitakin vuosia sitten.
  • 21:04 - 21:09
    Siinä pisteessä vahvemmat maat ja keskuspankkijärjestelmät
  • 21:09 - 21:11
    esittävät näille maille vaatimuksia,
  • 21:11 - 21:15
    eli kutakuinkin asettavat nämä maat alistettuun asemaan.
  • 21:15 - 21:19
    Tämä on juuri sitä mitä kerroin itse tehneeni
  • 21:19 - 21:22
    taloudellisena ammattitappajana toimiessani ns. kolmannen maailman maissa:
  • 21:22 - 21:26
    Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-Idässä.
  • 21:27 - 21:32
    Entä kun Kreikka kutsui asiantuntijoita auttamaan maan yksityistämisessä?
  • 21:32 - 21:35
    Tätäkö tarkoitat?
  • 21:35 - 21:39
    Pidän yksityistämistä aina suurena erheenä.
  • 21:39 - 21:44
    Kun maat periaatteessa myyvät arvokkaimmat perusvarantonsa, raaka-aineensa,
  • 21:44 - 21:49
    sähkönsä, vetensä, viemärijärjestelmänsä yksityisille yrityksille.
  • 21:49 - 21:52
    Tämä on valtava virhe, mutta tämä on hyvin yleinen tekniikka,
  • 21:52 - 21:54
    jota nämä talouden ammattitappajat käyttävät.
  • 21:54 - 21:58
    Me teimme tämän uudelleen ja uudelleen kehittyvissä maissa
  • 21:58 - 22:02
    ja yksityiset yrityksemme omistivat lopulta sen,
  • 22:02 - 22:05
    mikä aiemmin kuului julkisen sektorin toimintaan.
  • 22:05 - 22:09
    Joka kerta kun näin käy, ihmiset kärsivät.
  • 22:09 - 22:12
    Erityisesti näiden maiden köyhemmät ihmiset kärsivät.
  • 22:14 - 22:17
    Entä Euroopan taloudellinen kriisi yleisellä tasolla?
  • 22:17 - 22:20
    Esimerkiksi Euroopan vakautusrahastot.
  • 22:20 - 22:25
    Onko virallisessa tarinassa jotain, jota meille ei kerrota?
  • 22:26 - 22:28
    Kaikki on osaltani arvailua,
  • 22:28 - 22:30
    koska en ole tehnyt Euroopassa töitä hyvin pitkään aikaan,
  • 22:30 - 22:32
    eikä minulla ole mitään sisäpiirin tietoa.
  • 22:32 - 22:35
    Mutta minusta vaikuttaa siltä, että vahvemmat maat,
  • 22:35 - 22:42
    erityisesti Saksa ja ehkä Ranska ja muutama muu ovat järjestäytymässä
  • 22:42 - 22:50
    muodostaakseen jonkinlaisen super-EU:n Euroopan Unionin sisällä.
  • 22:50 - 22:53
    Näin vahvemmilla mailla on enemmän valtaa.
  • 22:53 - 22:56
    Se on eräänlaista imperiumin rakentamista
  • 22:56 - 22:59
    ja lisäksi se pelaa suoraan suuryritysten pussiin.
  • 23:01 - 23:03
    Kun Suomen kansallinen velka on hurjassa kasvussa
  • 23:03 - 23:06
    ja valtio vain jatkaa lainaamistaan kuten Kreikassa,
  • 23:06 - 23:08
    Espanjassa ja Irlannissa, aivan kuten sanoit.
  • 23:08 - 23:10
    Onko mahdollista, että myös Suomen hallitus
  • 23:10 - 23:13
    olisi talouden ammattitappajan kohteena?
  • 23:14 - 23:19
    Epäilen vahvasti, että näin on tapahtumassa.
  • 23:19 - 23:23
    Nämä käytännöt ovat olleet menestyksekkäitä
  • 23:23 - 23:28
    talousammattitappajan näkökulmasta maissa,
  • 23:28 - 23:30
    kuten Islanti Irlanti, Kreikka jne.
  • 23:30 - 23:33
    Miksi sitä ei sitten yritettäisi muissakin paikoissa?
  • 23:33 - 23:34
    Olisi tyypillinen lähestymistapa
  • 23:34 - 23:38
    taloudelliselta ammattitappajalta laajentaa prosessia.
  • 23:39 - 23:42
    Sanoit aiemmin eräässä lausunnossasi,
  • 23:42 - 23:45
    että käytettiin velkaantumista sotilastukikohtien rakentamisessa.
  • 23:45 - 23:50
    Uskotko että myös Natoa voitaisiin laajentaa velkaantumisen kautta?
  • 23:51 - 23:52
    Kyllä, ehdottomasti.
  • 23:52 - 23:57
    Kun maa on velkaantunut ja lähestyy vararikkoa,
  • 23:57 - 24:01
    on taloudellisessa kriisissä eikä voi maksaa velkojaan.
  • 24:01 - 24:03
    Vahvat maat voivat asettaa valtavia vaatimuksia.
  • 24:03 - 24:05
    He voivat vaatia melkein mitä haluavat.
  • 24:05 - 24:11
    Tämä on ehdottomasti mitä nyt näemme kaikissa näissä maissa.
  • 24:11 - 24:15
    Voidakseen uudelleenjärjestellä velkansa siihen liittyy vaatimuksia.
  • 24:15 - 24:19
    Esimerkiksi Kreikassa puhutaan juuri nyt laina-ajan jatkamisesta.
  • 24:19 - 24:22
    Joten velka, jonka oli määrä erääntyä vuoden päästä,
  • 24:22 - 24:24
    pidennetään kymmenen vuoden päähän.
  • 24:24 - 24:26
    Mutta siitä on maksettava kallis hinta,
  • 24:26 - 24:29
    jota kutsutaan lainaehdoiksi.
  • 24:29 - 24:35
    Usein nämä lainaehdot sisältävät vaatimuksen antaa muiden maiden
  • 24:35 - 24:38
    rakentaa heidän maalleen sotilastukikohtia,
  • 24:38 - 24:45
    liittyä järjestöihin kuten Nato ja yksityistää julkisia palveluita.
  • 24:45 - 24:49
    Tällaisia vaatimuksia asetetaan enemmän tai vähemmän
  • 24:49 - 24:51
    aina jos lainaa jatketaan.
  • 24:51 - 24:54
    Jos olet vahva maa ja teet palveluksia
  • 24:54 - 24:58
    taloudellisesti heikommalle maalle, vaadit myönnytyksiä.
  • 24:58 - 25:01
    Näin peliä pelataan, valitettavasti.
  • 25:03 - 25:08
    Onko sinulla tässä tilanteessa jotain neuvoja poliitikoillemme?
  • 25:08 - 25:12
    Miten meidän tulisi toimia ollessamme tällaisen taloudellisen iskun kohteena?
  • 25:13 - 25:16
    Epäilen, että poliitikoillanne ei ole juurikaan vaihtoehtoja
  • 25:16 - 25:18
    ja se on tyypillistä nykyään.
  • 25:18 - 25:21
    Poliitikoilla ei todellisuudessa ole juurikaan valtaa tämän päivän maailmassa.
  • 25:21 - 25:22
    Se koskee myös Yhdysvaltojen presidenttiä.
  • 25:22 - 25:24
    Voin puhua henkilökohtaisesta kokemuksesta,
  • 25:25 - 25:27
    että presidentit ja muut poliitikot ovat näinä päivinä
  • 25:27 - 25:32
    ovat erittäin haavoittuvia ja olemme juuri nähneet,
  • 25:32 - 25:35
    kuinka IMF:n johtaja putoaa,
  • 25:36 - 25:38
    koska häntä on syytetty seksuaalisesta väärinkäytöksestä.
  • 25:38 - 25:40
    En siis puolusta häntä ollenkaan.
  • 25:40 - 25:43
    En todellakaan pidä IMF:stä.
  • 25:43 - 25:47
    En ole tämän miehen suuri ihailija,
  • 25:47 - 25:50
    mutta en tiedä myöskään hänen syyllisyydestään.
  • 25:50 - 25:52
    Mutta se minkä tiedän on,
  • 25:52 - 25:54
    että tarvitsee vain syyttää jotakuta näistä rikoksista
  • 25:54 - 25:56
    ja se voi tuhota heidät nopeasti.
  • 25:56 - 25:58
    Ja jokainen poliittinen johtaja
  • 25:58 - 26:01
    - olipa hän sitten Suomessa tai Yhdysvalloissa - tietää tämän.
  • 26:01 - 26:03
    Poliittiset johtajanne Suomessa tietävät olevansa
  • 26:03 - 26:06
    hyvin haavoittuvia kaikenlaiselle painostukselle.
  • 26:06 - 26:10
    Joten kaikki on lopulta kansalaisten varassa.
  • 26:10 - 26:15
    Suomalaisten on otettava vastuu ja olla suostumatta lainaehtoihin.
  • 26:15 - 26:20
    Kieltäytykää siitä, että julkisen sektorin toiminnat ja palvelut,
  • 26:20 - 26:25
    kuten vesi ja viemäröinti yksityistetään.
  • 26:25 - 26:26
    Pitäkää ne omissa käsissänne.
  • 26:26 - 26:28
    Kieltäytykää hyväksymästä sotilastukikohtia
  • 26:28 - 26:30
    tai mitä hyvänsä vaatimuksia esitetäänkään.
  • 26:30 - 26:33
    Älkää hyväksykö niitä. Nouskaa vastarintaan.
  • 26:33 - 26:34
    Joten voimme vain kieltäytyä?
  • 26:34 - 26:37
    Mitä seuraamuksia sillä olisi?
  • 26:37 - 26:43
    Islanti kieltäytyi, Argentiina kieltäytyi, Equador kieltäytyi.
  • 26:43 - 26:45
    Ja useimmissa tapauksissa on pärjätty paremmin
  • 26:45 - 26:47
    kun ollaan kieltäydytty.
  • 26:47 - 26:51
    On vaikea tietää tarkalleen millaisia keinoja käytetään.
  • 26:51 - 26:52
    Se riippuu osaltaan myös siitä,
  • 26:52 - 26:56
    kuinka hyvin poliittiset johtajat pistävät hanttiin.
  • 26:56 - 26:59
    Mutta tärkeintä on saada viesti ulos,
  • 26:59 - 27:01
    että teitä ei voida kovistella.
  • 27:01 - 27:04
    On myös tärkeää liittoutua.
  • 27:04 - 27:06
    Joten vahva suositukseni on
  • 27:06 - 27:10
    - olin Islannissa vain vähän aikaa sitten ja myös Equadorissa,
  • 27:10 - 27:12
    suositukseni heille oli -
  • 27:12 - 27:15
    Älkää maksako näitä velkoja, ette oikeastaan ole mitään velkaa.
  • 27:15 - 27:17
    kansa ei ole velkaa.
  • 27:17 - 27:19
    Nämä ovat velkoja, joita poliitikot ovat ottaneet
  • 27:19 - 27:22
    ja he tienasivat paljon rahaa, mutta muut kansalaiset eivät.
  • 27:22 - 27:26
    Kieltäytykää maksamasta niitä ja liittoutukaa muiden maiden kanssa.
  • 27:26 - 27:32
    Joten jos maa kuten Suomi muodostaa liittoja Islannin ja Espanjan kanssa
  • 27:32 - 27:34
    ja ehkä Latinalaisen Amerikan maiden kanssa,
  • 27:34 - 27:36
    ehkä Afrikan maiden kanssa: kaikkien maiden kanssa,
  • 27:36 - 27:40
    joilla on velkaa mitä heidän on vaikea maksaa.
  • 27:40 - 27:42
    Muodostakaa liittoja ja todetkaa,
  • 27:42 - 27:45
    että nämä lainat ovat epäoikeudenmukaisia ja korot ovat liian korkeita.
  • 27:45 - 27:49
    Jotain on tehtävä, jotta saadaan tästä moraalinen pelikenttä.
  • 27:49 - 27:50
    Jos yhdessä teette tämän,
  • 27:50 - 27:55
    tulee olemaan hyvin vaikeaa IMF:lle, Yhdysvalloille, Saksalle
  • 27:55 - 28:00
    tai kenelle hyvänsä isoille pankkivaltiolle pakottaa tekemään
  • 28:00 - 28:02
    jotain sellaista, jota ette halua tehdä.
  • 28:03 - 28:07
    Entä rahatalousjärjestelmä itsessään, josta kerroit uudessa kirjassasi,
  • 28:07 - 28:10
    tulisiko meidän korjata olemassa oleva järjestelmä
  • 28:10 - 28:12
    vai jättää se kokonaan pois ja kokeilla jotain muuta?
  • 28:12 - 28:16
    Näetkö mitään vaihtoehtoja tälle velkapohjaiselle pankkijärjestelmälle?
  • 28:17 - 28:20
    Se on kamala järjestelmä meille tavallisille ihmisille,
  • 28:20 - 28:26
    mutta mitä parhain järjestelmä suuryritysten vallalle.
  • 28:26 - 28:31
    Meidän on selvästikin rakennettava uusi järjestelmä,
  • 28:31 - 28:36
    mutta odoettavasti nykyinen valtahierarkinen tila
  • 28:36 - 28:38
    yrittää pysäyttää sellaisen.
  • 28:38 - 28:41
    Luulen että se on mahdollisesti syy, miksi me olemme hyökänneet
  • 28:41 - 28:44
    - ja meillä tarkoitan USA;ta, NATO;a, G8-maita,
  • 28:44 - 28:46
    jotka ovat hyökänneet Libyaan. -
  • 28:46 - 28:52
    Muammar Gaddafi on esiintynyt vahvasti Afrikan
  • 28:52 - 28:55
    ja muslimimaiden uudelleenorganisoitumisen puolesta
  • 28:55 - 29:00
    irtaantuakseen dollarista päävaluuttana ja siirtyäkseen sen sijaan
  • 29:00 - 29:03
    käyttämään kaupankäynnissä kultadinaariksi kutsumaansa valuuttaa.
  • 29:03 - 29:07
    Ajatuksenaan esittää vaatimus,
  • 29:07 - 29:12
    että heille maksettaisiin öljystä kultadinaareina dollarin sijaan.
  • 29:12 - 29:17
    Sen lisäksi Gaddafilla oli omanlaisensa keskuspankkijärjestelmä,
  • 29:17 - 29:19
    jolla oli hallussaan huomattavia määriä kultaa
  • 29:19 - 29:23
    ja jota hän oli aikeissa organisoida uudelleen.
  • 29:23 - 29:26
    Tiedämme että kapinalliset Libyassa,
  • 29:26 - 29:29
    joita kutsumme "kapinallisiksi", jotka vastustavat Gaddafia,
  • 29:29 - 29:31
    ovat jo perustaneet oman keskuspankkijärjestelmänsä.
  • 29:31 - 29:34
    Hyvin samanlaisen, kuin mikä on käytössä Euroopassa
  • 29:34 - 29:36
    ja mitä FED käyttää Yhdysvalloissa.
  • 29:36 - 29:41
    Joten USA ja Euroopan maat haluavat eroon Gaddafista
  • 29:41 - 29:42
    ja tuoda tilalle uuden hallinnon,
  • 29:42 - 29:44
    jolla on sellainen pankkijärjestelmä,
  • 29:44 - 29:47
    joka on ajattelutapamme mukainen, hyväksyttävämpi.
  • 29:47 - 29:49
    Sellainen pankkijärjestelmä, joka palvelee suuryrityksiä.
  • 29:49 - 29:52
    Ja kaikkien tulisi ymmärtää, että siitä juuri on kyse:
  • 29:52 - 29:54
    Suuryritysten suosimisesta ja siitä,
  • 29:54 - 29:56
    että suuryrityksille annetaan entistä enemmän valtaa.
  • 29:56 - 30:00
    Haluaisit minun esittävän kysymykseni globaalista perspektiivistä,
  • 30:00 - 30:03
    mutta onko jotain, jota haluaisit sanoa Suomalaisille?
  • 30:03 - 30:05
    Mitä me voimme tehdä
  • 30:05 - 30:07
    saadaksemme todellisen muutoksen aikaiseksi?
  • 30:09 - 30:11
    Mielestäni tärkeä asia,
  • 30:11 - 30:15
    joka ihmisten ympäri maailmaa tulisi huomioida on se,
  • 30:15 - 30:18
    että elämme ajassa, jossa asiat ovat muuttuneet.
  • 30:18 - 30:22
    Hallituksilla ei ole enää valtaa. Nyt suuryrityksilla on valta.
  • 30:22 - 30:25
    Monessa mielessä suomalaiset ovat samassa veneessä
  • 30:25 - 30:31
    kuin yhdysvaltalaiset, kreikkalaiset, islantilaiset ja vaikkapa libyalaiset.
  • 30:31 - 30:35
    Olemme kuin yhdessä samassa veneessä ja sanomme tätä Maaksi.
  • 30:35 - 30:37
    Olemme ensimmäsitä kertaa todella yhdistyneitä
  • 30:37 - 30:41
    Planeettamme on taloudellisesti integroitunut sekä verkottunut.
  • 30:41 - 30:46
    Sitä hallitsee suuryrityseliitti eli ihmiset, jotka johtavat suuryrityksiä.
  • 30:46 - 30:50
    Ei enää hallitukset. Jos katsomme planeettaa maapallona,
  • 30:50 - 30:53
    jossa oli parisataa valtiota, joista joillakin oli paljon valtaa
  • 30:53 - 30:58
    - kuten Iso-Britannia, Venäjä, Yhdysvallat - eri aikakausina.
  • 30:58 - 31:02
    Mutta nyt maapalloa on tarkasteltava geopoliittisesta näkökulmasta,
  • 31:02 - 31:04
    jossa kuin jättimäiset pilvet ajelehtisivat ympäri
  • 31:04 - 31:06
    ja nämä pilvet ovat suuryrityksiä,
  • 31:06 - 31:09
    jotka peittävät koko maapallon eivätkä tunnista maiden rajoja.
  • 31:09 - 31:12
    Ja meidän on ymmärrettävä tämä ja se,
  • 31:12 - 31:15
    että nämä suuryritykset ovat riippuvaisia meistä,
  • 31:15 - 31:20
    - suomalaisista, yhdysvaltalaisista ja koko maailman ihmisistä -
  • 31:20 - 31:23
    jotta ne saavat työvoimansa ja markkinat,
  • 31:23 - 31:25
    jotta ihmiset voivat ostaa palvelunsa ja hyödykkeensä.
  • 31:25 - 31:28
    Meidän valtamme on siinä, että asetumme suuryhtiöitä vastaan.
  • 31:28 - 31:31
    Ja annamme niiden tietää, että emme enää aio hyväksyä
  • 31:31 - 31:39
    pääperiaatteita, joita on kuunneltu 70-luvulta asti.
  • 31:39 - 31:41
    Silloin kaikki muuttui.
  • 31:41 - 31:45
    Kun uusi riistokapitalistmiksi kutsuttu markkinatalousmalli otti vallan.
  • 31:45 - 31:47
    Ja pääperiaatteena on voiton maksimoiminen
  • 31:47 - 31:50
    riippumatta yhteiskunnallisista tai ympäristöllisistä asioista.
  • 31:50 - 31:53
    Meidän ihmisten pitää vaatia,
  • 31:53 - 31:56
    että nämä suuryritykset hyväksyvät uuden arvoperiaatteen,
  • 31:56 - 31:59
    joka voi olla kohtuullisen osingon jakaminen sijoittajille.
  • 31:59 - 32:03
    Mutta vain siinä mielessä, että luodaan maailma,
  • 32:03 - 32:05
    jonka lapsemme haluaisivat periä.
  • 32:05 - 32:06
    Vain siinä mielessä, että luodaan
  • 32:06 - 32:09
    kestävä, oikeudenmukainen ja rauhanomainen maailma.
  • 32:09 - 32:12
    Maailma, jossa jokainen ihminen voi menestyä.
  • 32:13 - 32:15
    Keskitytään siihen.
  • 32:15 - 32:18
    Mutta sen täytyy lähteä meistä kuluttajista.
  • 32:18 - 32:22
    Työläisistä, jotka avustavat yrityksiä.
  • 32:22 - 32:27
    Se ei tule päättäjien taholta, silä he ovat suuryritysten nukkeja.
  • 32:28 - 32:30
    Entäs resurssit?
  • 32:30 - 32:33
    Näyttäisi siltä, että kaikki on kiinni resursseiista.
  • 32:33 - 32:38
    Luuletko että jokin ratkaisu voisi olla paikallisten resurssien käyttäminen
  • 32:38 - 32:41
    nykyisen maahantuonnin sijaan?
  • 32:42 - 32:45
    Paikallinen tuotanto on aina erittäin tärkeää.
  • 32:45 - 32:48
    Kannatan kaikkia paikallista liikkeitä,
  • 32:48 - 32:51
    jotka mahdollisimman paljon panostavat paikallistuotantoon.
  • 32:51 - 32:52
    Se on todellä hyvä asia.
  • 32:52 - 32:55
    Toisaalta täytyy ajatella realistisesti
  • 32:55 - 32:58
    ja ymmärtää, että elämme rajallisella palaneetalla.
  • 32:58 - 33:02
    Ensimmäistä kertaa historiassa olemme oikeasti yhteydessä toisiimme.
  • 33:02 - 33:05
    Meillä on valtamerien ylittäviä yhtäaikaisia keskusteluja
  • 33:05 - 33:08
    ja voit nähdä minut.
  • 33:08 - 33:10
    Tätä tapahtuu ympäri maailmaa.
  • 33:10 - 33:13
    Olemme uskomatonta kyllä toisiimme yhteydessä.
  • 33:13 - 33:15
    Emme tee tätäkään paikallisesti,
  • 33:15 - 33:19
    en istu toimistossasi etkä sinä minun.
  • 33:19 - 33:24
    Planeetasta on tullut paikallinen ja useat arvostavat sitä
  • 33:24 - 33:27
    kommunikoinnin ja kuljetuksen näkökohdista.
  • 33:27 - 33:28
    Se pitää huomioida.
  • 33:28 - 33:33
    Siksi kansainväliset suuriritykset ovat niin vaikutusvaltaisia.
  • 33:33 - 33:38
    Ne eivät ole enää riippuvaisia paikallisesta tuotannosta.
  • 33:38 - 33:43
    Medicin aikaan asiat olivat paikallisia.
  • 33:43 - 33:46
    Jokainen Euroopan kaupunki oli oma valtionsa
  • 33:46 - 33:51
    ja sitten tuli maat ja sittemmin tuli unionit, kuten EU.
  • 33:51 - 33:55
    Tänä päivänä meillä on suuryritykset.
  • 33:55 - 33:58
    Ja ne ovat maailmanlaajuisia. Tämä tulee ymmärtää.
  • 33:58 - 34:01
    Osta paikallista ja tee mahdollisimman paljon paikallisesti,
  • 34:01 - 34:05
    mutta meidän täytyy kuitenkin vaikuttaa suuryrityksiin,
  • 34:05 - 34:07
    jotka päättävät asioista ympäri maailmaa.
  • 34:07 - 34:08
    Ne jatkavat samaan malliin.
  • 34:08 - 34:12
    Samat järjestelmät säilyvät, ellei tule suurta kriisiä,
  • 34:12 - 34:14
    joka tuhoaa kaiken.
  • 34:14 - 34:21
    Entäs EU? Toimiiko se mielestäsi ihmisten vai suuriritysten ehdoilla?
  • 34:21 - 34:24
    Näyttäisi siltä, että hajoita ja hallitse on mottona.
  • 34:24 - 34:28
    Hajoita ja hallitse on suuryritysten tapa toimia.
  • 34:29 - 34:38
    EU esimerkiksi on hyvä idea kansalaisten yhdistymisen kannalta,
  • 34:44 - 34:46
    mutta suuryritykset eivät pidä siitä.
  • 34:46 - 34:51
    Suuryritykset mieluummin haluavat ihmisten olevan niistä riippuvaisia,
  • 34:51 - 34:56
    voimakkaan Euroopan unionin sijaan.
  • 34:56 - 35:01
    Sillä suuryritykset voivat ottaa mitä tahansa resursseja Kreikasta,
  • 35:01 - 35:04
    halliten Kreikan markkinoita.
  • 35:04 - 35:07
    Sama pätee Suomeen ja Islantiin.
  • 35:07 - 35:09
    Mitä hajaantuneepia ihmiset ovat,
  • 35:09 - 35:13
    sen parempi hallitsijoille, jotka ovat nykyään korporatokratioita,
  • 35:13 - 35:17
    pääasiassa miehiä jotka johtavat suuryrityksiä.
  • 35:17 - 35:21
    He eivät mielellään halua nähdä tällaisia unioneita.
  • 35:21 - 35:28
    Nyt on meidän ihmisten ja kuluttajien aika yhdistyä ja sanoa;
  • 35:28 - 35:30
    Haluamme paremman maailman.
  • 35:30 - 35:34
    Ostamme vain yrityksiltä, jotka ovat sitoutuneet luomaan
  • 35:34 - 35:37
    kestävän, oikeudenmukaisen ja rahuhanomaisen maailman.
  • 35:37 - 35:40
    Maailman, joka kukoistaa kaikille planeettamme ihmisille.
  • 35:40 - 35:46
    Huomaan, että 3½-vuotias lapsenlapseni ei voi toivoa
  • 35:46 - 35:48
    perivänsä haluamansa maailman,
  • 35:48 - 35:56
    ellei jokainen Suomessa, Botswanassa, Boliviassa, Indonesiassa,
  • 35:56 - 35:59
    Istaeissa ja Palestiinassa ole samanlainen maailma.
  • 35:59 - 36:07
    Tämä on aivan uutta. Ennen piti huolehtia vain Suomesta, USA:sta,
  • 36:07 - 36:09
    paikallisista alueista.
  • 36:09 - 36:14
    Nykyään täytyy ymmärtää, että koko maailma on kotimme.
  • 36:14 - 36:16
    Ei ole enää vain valtioita.
  • 36:16 - 36:22
    Homeland Securitystä puhuttaessa USA:ssa,
  • 36:22 - 36:27
    se ei ole mitään ellei ymmärretä koko maapallon olevan kotimaamme.
  • 36:27 - 36:30
    Meidän ihmisten on aika liittyä yhteen.
  • 36:30 - 36:36
    Olemme siirtyneet ajasta, jolloin uskonnolliset järjestöt päättivät asioista
  • 36:36 - 36:39
    aikaan, jolloin valtiot päättivät.
  • 36:39 - 36:43
    Nyt suuryritykset päättävät.
  • 36:43 - 36:46
    Sitten voimme kysyä: mikä tulee seuraavaksi?
  • 36:46 - 36:51
    Vastaus on: me ihmiset.
  • 36:51 - 36:54
    Koska suuryritykset eivät hallitse meitä sotilaallisesti,
  • 36:54 - 36:56
    meillä on tässä mahtava etu.
  • 36:56 - 36:59
    Ne ovat riippuvaisia siitä, että ostamme tuotteita ja palveluita
  • 36:59 - 37:06
    ja käymme töissä niissä ja otamme osaa toimintaan.
  • 37:06 - 37:10
    Meillä on paljon vaikutusvaltaa ja meidän on ymmärrettävä se.
  • 37:10 - 37:14
    Sitten meidän tulee toimia ja käyttää valtaamme.
  • 37:14 - 37:19
    Siten pakotamme suuryritykset tekemään meille paremman maailman.
  • 37:19 - 37:23
    Onko sinulla mitään sanottavaa kuluttajille?
  • 37:23 - 37:26
    Esimerkiksi suomalaisille kuluttajile,
  • 37:26 - 37:28
    että ostetaan euron maksava T-paita tietäen,
  • 37:28 - 37:32
    että se on kehitysmaiden orjien tekemä.
  • 37:34 - 37:36
    Se on suuri ongelma.
  • 37:36 - 37:40
    Me kuluttajat annamme voimakkaan viestin kun haluamme halvan paidan,
  • 37:40 - 37:48
    mutta jos ne ovat hikipajoissa orjien tekemiä,
  • 37:48 - 37:50
    - Indonesiassa tai Kiinassa -
  • 37:50 - 37:52
    katsomme vain poispäin.
  • 37:52 - 37:56
    Jos haluamme halpaa polttoainetta autoihimme ja se tarkoittaa
  • 37:56 - 37:59
    Amazonin sademetisen tuhoutumista, katsomme vain poispäin.
  • 37:59 - 38:01
    Emme voi enää lähettää tällaisia viestejä.
  • 38:01 - 38:04
    Meidän täytyy lähettää viesti, että haluamme hyvän maailman
  • 38:04 - 38:06
    kaikille maailman lapsille.
  • 38:06 - 38:09
    Ja ymmärrämme, ettei yhdelläkään lapsella Suomessa ole sitä,
  • 38:09 - 38:13
    ellei Indonesiassa ja Kiinassa kasvavilla lapsilla ole hyvää maailmaa.
  • 38:13 - 38:15
    Se on nykyajan elämän fakta.
  • 38:15 - 38:18
    Meidän täytyy ymmärtää, että tämä vain vahvistuu tulevaisuudessa.
  • 38:18 - 38:22
    Olemme globalisoituneita, joten meidän täytyy vaatia,
  • 38:22 - 38:28
    että jokainen työntekijä, jokainen paita ja kaikki resurssit,
  • 38:28 - 38:34
    oli se sitten öljyä Amazonilla tai muuta, täytyy tuoda meille kuluttajille
  • 38:34 - 38:36
    suurella eheydellä.
  • 38:36 - 38:41
    Työntekijöiden tulee saada hyvää palkkaa, hyvät elinolosuhteet,
  • 38:41 - 38:48
    kunnollisen terveydenhuollon ja eläkkeet.
  • 38:48 - 38:52
    Resursseja ja ympäristöä pitää vaaila.
  • 38:52 - 38:55
    Meidän kuluttajien pitää vaatia tätä.
  • 38:55 - 38:59
    Kiitos loistavasta haastattelusta John Perkinsille,
  • 38:59 - 39:02
    sinun uskomattomasta rohkeudestasi
  • 39:02 - 39:07
    kun annat tällaisia lauisuntoja internetissä ja TV:ssä ympäri maailman.
  • 39:07 - 39:12
    Ilo on minun puolellani. Kiitos tekemästäsi työstä ja pidä lippu korkealla!
Title:
VERKKOMEDIA.org - John Perkins - 20.05.2011 - Suomi ja eurooppa.
Description:

VERKKOMEDIA.org - John Perkinsin haastattelu - 20.05.2011:sta tehty internet haastattelu John Perkenssin kanssa, koskien Suomen ja Euroopan tilannetta. Vaikuttaa siltä että Taloudelliset ammattitappajat ovat siirtyneet kolmannen maailman maista vauraisiin länsimaihin.

John Perkins on pääekonomisti ja kirjailija. Hän on toiminut pääekonomistina merkittävässä kansainvälisessä konsulttiyrityksessä nimeltä Chas. T. Main incorporated.

Perkins on neuvonut talousasioissa Maailmanpankkia, YK:ta, Kansainvälistä valuuttarahastoa, Yhdysvaltain valtiovarainministeriötä, Fortune 500:a yrityksiä sekä lukuisia valtioita ympäri maailmaa.
Perkins on työskennellyt suoraan valtionpäämiehien ja suurten yritysten toimitusjohtajien kanssa. Hänen taloutta ja geo-politiikkaa käsitteleviä kirjojaan on myyty yli miljoona kappaletta. Ne ovat olleet kuukausia mm. New York Timesin bestseller-listalla, ja kirjoja on julkaistu yli 30 kielellä.

Perkinsin teos "Confessions of an Economic Hit Man", mikä suomeksi tarkoittaa taloudellisen ammattitappajan tunnustuksia, oli peräti 70 viikkoa New York Timesin Bestseller-listalla. Kirja paljastaa hätkähdyttäviä yksityiskohtia kansainvälisestä lahjonnasta, kiristyksestä ja korruptiosta.

Hänen toinen teoksensa "Secret History of the American Empire", joka myöskin on New York Timesin bestseller, kertoo laittomista operaatioista ja hankkeista, joilla ollaan onnistuttu luomaan maailman ensimmäinen aidosti maailmanlaajuinen imperiumi (jonka luomisessa esimerkiksi Roomalaiset aikoinaan epäonnistuivat)

Perkinsin kirja "Hoodwinked" on suunnitelma maailmantalouden uudelleen rakentamisesta. Perkinsin tarjoamat ratkaisut eivät ole tilanteen "normalisointia" tai paluuta entiseen. Sen sijaan hän haastaa meidät nousemaan tilanteen yläpuolelle, irrottautumaan riistokapitalismista ja siirtymään uuteen aikakauteen tavalla, joka on muutosvoimaisempi kuin maatalous ja teollisuusvallankumous aikanaan.
Hänen kirjoituksensa käsittelee toimia ja askeleita, joita jokainen meistä voi ottaa, ja ryhtyä osaltaan luomaan kestävää ja rauhanomaisempaa maailmaa.

Perkins on perustaja ja hallituksen jäsen epäkaupallisissa Dream Change ja Pachamama Alliance järjestöissä, joiden tarkoituksena on luoda maailma, jonka lapsemme haluaisivat periä.

Perkins on luennoinut yli 50 yliopistossa ympäri maailmaa, ja hän on kirjoittanut kirjoja mm. alkuperäiskulttuureista ja niiden muuttumisesta. Hän on ollut esillä lukuisilla mediaforumeilla, suurimmilla ulkomaisilla TV kanavilla sekä sanomalehdissä, esiintynyt useissa dokumenttielokuvissa ja hänen artikkeleitaan on julkaistu lukemattomissa lehdissä.

Myyntimenestyksestään huolimatta Perkinsin saavutukset eivät ole saaneet laajempaa huomiota valtamediassa.
more » « less
Video Language:
English
Duration:
39:25

Finnish subtitles

Incomplete

Revisions

Our website uses cookies for analysis purposes.